Vietin kaksi päivää kasvuyrityksille ja sijoittajille tarkoitetussa Slush-tapahtumassa. Opiskelijoiden ideoimasta tapahtumasta, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 2008, on muodostunut vain muutamassa vuodessa yksi maailman suurimmista start up -tapahtumista. Slush keräsi Pasilan Messukeskukseen 15 000 osallistujaa ja valtavan määrän kansainvälisiä sijoittajia.

Slushista on käytännössä muodostunut myös eräänlainen loska-ajan Suomi-areena, jonne vaikuttajat kerääntyvät verkostoitumaan ja kartoittamaan tulevaisuuden trendejä ja kasvumarkkinoita. Ylen ja Helsingin Sanomien kaltaiset tiedotusvälineet kertoivat reaaliaikaisesti bisnesgurujen sanomisista Slushissa.

Kasvuyrittäjyysskenen ulkopuoliselle, uudelle kävijälle, Slush tuntui ylitsevuotavalta ja kiehtovalta. Kasvuyrittäjät, yritysjohtajat ja teknologiavisionäärit tarjosivat eri lavojen lyhyissä puheenvuoroissaan näkemyksiään siitä, miten teknologia tulee muuttamaan maailmaa. Nuoret kasvuyrittäjät kilpailivat riskirahoituksesta pitchaus- tai myyntipuhekilpailuissa. Musiikilla ja valaistuksella saatiin aikaan futuristinen tunnelma.

Slushia kiertäessä näkyi, että tapahtumasta on tullut ilmiö myös kansainvälisesti. New York Timesin ja Bloombergin toimittajat oli saatu vetämään paneelikeskusteluja. Wallenbergin suvun Marcus Wallenberg oli hankittu opastamaan kasvuyrittäjiä pitkäjänteisestä liiketoiminnasta. Suuryritysten, kuten kiinalaisen Alibaban, ständit näkyivät eri puolilla Messukeskusta.

Kasvuyrittäjyyspöhinä ja Slush toimivat tällä hetkellä tärkeänä vastavoimana taloudelliselle pessimismille, joka on luonnehtinut Suomen kehitystä viime vuosina. Slushissa tulevaisuus hahmottuikin mahdollisuuksina, joihin kasvuyrittäjät voivat tarttua. Tätä kuvaa Slushin nettisivujen slogan, jonka mukaan ”Suomen suurin yritys 2025 on vielä perustamatta”.

Teknologiaoptimismin ohella teknologioiden ja innovaatioiden mullistavuus oli toinen tyypillinen piirre Slushissa kuulemilleni puheille. Kasvuyrittäjien katsottiin pystyvän kaatamaan nykyisiä yritysjättejä. Uusien maksusovellusten katsottiin haastavan perinteisen pankkitoiminnan. Tulevaisuuden älykkäät liikennejärjestelmät haastavat saksalaiset ja japanilaiset autonvalmistajat.

Start up -kulttuurin teknologioiden ja kasvuyritysten mullistavuutta korostava retoriikka tuntui kuitenkin kätkevän sen, että kaikki Slushin ideat eivät ole luonteeltaan mullistavia. Ruoan tilaaminen kännykällä voi helpottaa joidenkin elämää tai luoda liiketoimintamahdollisuuksia, mutta se ei mullista kapitalismia.

Viime vuosien koulutusleikkausten kontekstissa ei voinut myöskään ollut ajattelematta, että mullistavat asiat vaativat muutakin kuin yrittäjähenkeä. Suomi ei olisi eurooppalainen innovaatiojohtaja, jos se ei olisi aikoinaan panostanut kärsivällisesti koulutukseen ja perustutkimukseen tai perustanut Tekesiä.

Kuunnellessaan puheita uusista tuotteista ja kuluttajien mahdollisuuksista huomasi myös usein kaipaavansa näkökulmia siitä, minkälaiset ovat tulevaisuuden työmarkkinat teknologisten mullistusten jälkeen? Airbnb:n, Uberin ja Woltin kaltaisten palvelujen kun on pelätty syrjäyttävän perinteisiä keskiluokkaisia työpaikkoja ja luovan keikkatyömallin, jossa satunnaista tuloa saavat palvelevat tietotalouden menestyjiä. Tällainen kehityskulku on selkeästi nähtävissä Piilaaksossa.

Slushissa oli kuitenkin havaittavissa myös aitoja maailmanparannuspyrkimyksiä. NASA:n tutkimuspuistossa Kaliforniassa sijaitseva Singularity University verkostoineen pyrkii ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Liikenne- ja kaupunkitutkijat visioivat radikaaleja muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja liikennejärjestelmiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Riku Rantala kertoi päälavalla Start Up Refegees -ohjelmasta, joka pyrkii etsimään pakolaisille työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia, ja vapauttamaan pakolaisten potentiaalin.