Sosialidemokratia kaipaa uudenlaista talouspoliittista ajattelua

Kalevi Sorsa -säätiö ja Työväen Sivistysliitto järjestivät alkuvuodesta nuorille suunnatun kirjoituskilpailun. Julkaisemme nyt kilpailun toiselle jaetulle sijalle sijoittuneen Janne-Pekka Niemimäen kirjoituksen. Kilpailun voittanut kirjoitus julkaistiin huhtikuussa kokoelmassa ”Sosialidemokratia 2020-luvulla”.

Haluan tällä kirjoituksella herätellä keskustelua sosialidemokraattisen talousajattelun uudistamiseksi ja sen kärkien laajentamiseksi. Mielestäni sosialidemokratian edustama talouspolitiikka on kaikista viime vuosien uudistamispyrkimyksistä huolimatta kykenemätön tarjoamaan vastauksia aikamme haasteisiin. Emme voi rakentaa tulevaa menneisyyden opeilla, vaan politiikan on vastattava aikamme haasteisiin. Sosialidemokraateilla tulee olla selkeä visio siitä mitä me edustamme, ja varsinkin siitä millaista on sosialidemokraattinen talouspolitiikka.

Sosialidemokraattien on pohdittava sitä, kuinka liikkeen periaatteet esimerkiksi elämiseen riittävästä toimeentulosta ja kestävästä talousjärjestelmästä voidaan toteuttaa käytännönläheisesti 2020-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosialidemokraattien on korkea luoda aika luoda visio siitä mistä muodostuu ihmisten toimeentulo uuteen kasvuun pyrkivässä korona-ajan jälkeisessä maailmassa, jossa perinteiset elinkeinot sekä työelämä ovat murroksessa vaurauden keskittyessä harvojen käsiin.

Usein työelämän ja talouden epävarmuuteen tarjotaan ratkaisuksi koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sosiaaliturvan uudistamista. Mielestäni näiden hyvinvointivaltion roolia ihmisten elämässä kasvattavien uudistusten rinnalle tarvitaan myös näkemys siitä, kuinka ihmiset voivat auttaa itse itseään ja ansaita työllä, yrittämisellä ja muulla taloudellisella toiminnalla itselleen mieleisen elämän mahdollistavan toimeentulon muuttuvassa maailmassa. Tämän uuden vision luomiseksi sosialidemokraattien tulee mielestäni tarkastella uudelleen esimerkiksi yksilön ja valtion välistä suhdetta, kuin myös uudenlaisen lähestymistavan luomista markkinatalouteen, yrittämiseen ja vaurastumiseen.

Sosialidemokraattisen talouspolitiikan uudistaminen

Uskottavan ja suomalaisia puhuttelevan talouspoliittisen vaihtoehdon tarjoaminen on mielestäni tärkein tekijä sosialidemokraattien tulevan vaalimenestyksen kannalta. Mikäli sosialidemokraatit eivät kykene tarjoamaan äänestäjille uskottavaa talouspoliittista vaihtoehtoa, eivät he tule luottamaan sosialidemokraatteihin vaaliuurnilla.

Modernit tavoitteet esimerkiksi kestävästä talousjärjestelmästä ja elinkeinopolitiikasta kyllä korostuvat sosialidemokraattien harjoittamassa politiikassa, mutta karkeasti ilmaistuna sosialidemokraattinen visio näyttäytyy mielestäni helposti ulospäin vanhan valtiokeskeisen ja korkeaan verotukseen pohjautuvan talouspolitiikan uudelleen lämmittelyltä. Esimerkiksi talouskasvusta, työllisyydestä tai verotuksesta puhuminen pelkän hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamisen näkökulmasta harvemmin puhuttelee ihmisiä sosialidemokraattien perinteisen äänestäjäkunnan ulkopuolella. Sosialidemokraattien talouspolitiikka on paljon muutakin, mutta muut tavoitteet hautautuvat herkästi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kaltaisten massiivisten julkista sektoria koskevien projektien jalkoihin.

Moni myös kokee sosialidemokraattien talouspolitiikan olevan heiltä pois. Ihmiset suhtautuvat osin oikeutetusti epäillen sosialidemokraattien esittämiin laajoihin, ja samalla paljon veronmaksajille maksaviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Varsinkin yrittäjät ja elinkeinoelämä vaikuttavat karsastavan puoluetta. Sosialidemokraateilla ei mielestäni ole tarjota selkeää visiota varsinkaan heille, jotka haluavat omalla työllään saada elämältä enemmän. Tällä en tarkoita vain keskiluokkaa. Paremman elämän tavoittelua löytyy kaikista tuloluokista ja ammattiryhmistä.

Mielestäni on tärkeää, että sosialidemokratia laajentaa rohkeasti talouspolitiikan kärkiä, ja pyrkii siten puhuttelemaan aikaisempaa useampaa suomalaista. Tässä ratkaisevassa asemassa on taloudellinen toiminta ja sen täydellinen mahdollistaminen kestävissä rajoissa, on kyseessä sitten palkkatyö, yrittäminen, sijoittaminen tai jokin muu taloudellinen toiminta. Ansaittu toimeentulo ja vauraus tarjoavat mahdollisuuden mieleisen elämän rakentamiseen.

Unelmiensa toteuttamiseksi ja niistä kiinni pitääkseen ihmiset ahertavat töissä, yrittävät, sijoittavat ja niin edelleen. Sosialidemokraattien on vakuutettava ihmiset siitä, ettemme tule rajoittamaan kenenkään mahdollisuuksia unelmien tavoittelussa sekavalla talouspolitiikalla, liian kireällä verotuksella tai muuten. Tärkeintä on pyrkiä harjoittamaan politiikkaa joka vahvistaa työn ja muun taloudellisen toimeliaisuuden kautta jokaisen mieleisen elämän rakentamisen mahdollistavia tekijöitä aikaisempaa monipuolisemmin.

Hyvä vs. huono markkinatalous

Mielestäni on korkea aika myös käsitellä sosialidemokratian suhdetta markkinatalouteen. Sosialidemokraattisen liikkeen suhde markkinatalouteen on historiallisesti ollut hyvinkin vaihteleva. Esimerkiksi varhaiset sosialistit pitivät yhteiskunnan ongelmien perimmäisenä syynä kapitalismia ja yksityisen voiton tavoittelua. Valtiolla on historiallisesti ollut merkittävä rooli taloudellisen kasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luojana sosialidemokraattisessa ajattelussa.

Moderni sosialidemokratia tunnustaa markkinatalouden parhaaksi, joskaan ei virheettömäksi talousjärjestelmäksi. Markkinatalouteen perustuva talousjärjestelmä on taannut suurimmalle osalle työssäkäyvistä suomalaisista elintason, josta aikaisemmat sukupolvet ovat voineet vain unelmoida. Monipuoliset palvelut ja kulutustuotteet ovat aikaisempaa useamman käytettävissä.

Markkinatalous on myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta. Ilman vahvaa taloutta ei ole hyvinvointivaltiota. On myös syytä muistaa, ettei ilman hyvinvointivaltiota ole vahvaa taloutta. Markkinataloudelle ominainen taloudellinen tehokkuus ja sosialidemokraattiset arvot oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta täydentävät toisiaan.

Silti sosialidemokraatit ja muu vasemmisto vetäytyvät aika ajoin, varsinkin kirvelevien vaalitappioiden jälkeen, nuolemaan haavojaan markkinoiden vastaiselle mukavuusalueelleen. Tämä on mielestäni vakava virhe. Sosialidemokraattien ei tule pyrkiä markkinatalouden kumoamiseen. “Neososialistisen” haihattelun ja menneen suuruuden nostalgisoinnin sijaan meidän on osallistuttava ideoiden taisteluun haastamalla oikeiston yksinoikeus määritellä sen, mikä tekee markkinataloudesta vapaan ja reilun.

Positiivinen vapaus, eli vapaus tehdä asioita ja toimia, on aina kuulunut sosialidemokraattisiin arvoihin. Ihmisten täyden potentiaalin mahdollistamiseksi sosialidemokraatit ovat rakentaneet mahdollisuuksia ja turvaa antavan pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tämän ajattelun vastakohta on oikeiston edustama negatiivinen vapaus, joka äärimmilleen vietynä tavoittelee täydellistä sääntelyn ja rajoitusten poistamista sekä valtion roolin minimoimista kaikilla elämän osa-alueilla. Mahdollistajan sijaan esimerkiksi hyvinvointivaltion väliintulo markkinoilla, verotus, sääntely ja kaikki muu toiminta nähdään ihmisten taloudellisen toimeliaisuuden rajoittajana.

Tämä oikeiston edustama täydellinen sääntelyn puute ei kuitenkaan lisää ihmisten vapautta, vaan vääristää markkinataloutta merkittävästi sulkien ihmisiä taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Näillä markkinoilla pärjäävät vain suuret ja röyhkeät toimijat. Tähän äärimmäiseen individualismiin ja vain oman edun tavoitteluun perustuvan ajattelun sijaan markkinatalouden perustana tulisi olla sosialidemokraattien edustama positiivinen vapaus.

Tätä varten tarvitaan oikeanlaista ja vaikuttavaa sääntelyä markkinatalouden reilujen pelisääntöjen takaamiseksi. Myös “mahdollistajavaltion” väliintuloa tarvitaan. Ihmisillä tulee olla mahdollisuuksia omien kykyjensä hyödyntämiseen esimerkiksi koulutuksen avulla, ja turvaa hyvinvointivaltion tarjoamien turvaverkkojen kautta. Jokaisen tulee voida yrittää, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Valtion roolia ei tule nähdä oikeiston kauhukuvien tapaan ihmisten taloudellisen toimeliaisuuden rajoittajana, vaan jokaisen taloudellisten toimintamahdollisuuksien ja markkinoiden pelisääntöjen takaajana.

Yrittäjät rakentavat parempaa maailmaa

Sosialidemokraattinen aate ja liike syntyivät työpaikoilla työväestön parissa. SDP on ja tulee aina olemaan työtätekevien puolue. Sosialidemokratian arvoihin on myös aina kuulunut ajatus siitä, että työ, oli se sitten palkkatyötä tai yrittämistä, on kaiken toimeentulon ja hyvinvoinnin perusta. Tämä tarkoittaa, että SDP on työväestön lisäksi myös yrittäjien puolue. Esimerkiksi SDP:n perustajissa oli seppiä ja kirvesmiehiä.

Yrittäjyys luo niin innovaatioita, kasvua, työpaikkoja, sekä myös hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta tärkeitä verotuloja. Yrittäjyys on vapautta ja se on monelle tapa toteuttaa omia toiveitaan ja muuttaa maailmaa. Sosialidemokraattien tuleekin rohkeasti pyrkiä edistämään yrittäjyyttä vähentämällä pienten yritysten kohtaamaa byrokratiaa ja verotaakkaa, sekä kannustaa ihmisiä vähäiseenkin yritystoimintaan ja muuhun taloudelliseen toimeliaisuuteen. Samalla on pyrittävä parantamaan myös yrittäjien turvaa uudistamalla sosiaaliturvaa.

Sosialidemokraatit ovat pitkään korostaneet markkinatalouden eettisyyttä. Toivoisin tätä ajattelua vietävän pidemmälle yritystoiminnan osalta. Yritysten sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten vastuiden korostamisen lisäksi yritysten tulee voida tavoitella voittoa ja muuta taloudellista menestystä tekemällä hyvää ja muuttamalla maailmaa paremmaksi. Voitontavoittelun tulee olla hyväksyttävää, kun se tehdään kestävällä ja hyvää luovalla tavalla.

Ikävä kyllä nihkeä suhtautuminen yritystoimintaa ja varsinkin voiton tavoittelua kohtaan vaikuttaa kytevän puoleen sisällä. Tämä näkyy varsinkin keskusteltaessa julkisen ja yksityisen sektorin suhteesta hyvinvointivaltion palveluiden järjestämisessä. Palvelut halutaan pitää vahvasti julkisissa käsissä ja voiton tavoittelu osana esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin huolehtimista nähdään vastenmielisenä tavoitteena. Mielestäni tämä ajattelu asettaa yritystoiminnan vastakkain yhteisen hyvän kanssa, luoden turhaa vastakkainasettelua ja väärää kuvaa sosialidemokratiasta yrittämiseen vihamielisesti suhtautuvana ideologiana.

Yritystoiminnalle on oma paikkansa osana hyvinvointivaltion palveluverkkoa. On tietysti olemassa palveluita, joiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei toimi. Sosialidemokraattien tulee kuitenkin olla pragmaattisia. Monia palveluita ei olisi ilman yrittäjiä. Yksityisen ja julkisen sektorin hedelmättömän vastakkainasettelun sijaan sosialidemokraattien tulee edistää yhteistyöhön ja luottamukseen perustuvaa elinkeinopolitiikkaa yrityksille vakaan toimintaympäristön luomiseksi.

Kansankapitalismi lisää tasa-arvoa

Sosialidemokraattien tavoitteena on historiallisesti ollut vaurauden laajempi jakaminen. En tarkoita tällä vain hyvinvointivaltion tulonsiirtoja. Annan esimerkin: Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin ollut edelläkävijä markkinatalouden ja vähimmäistoimeentulon yhdistämisessä sopimusyhteiskunnan avulla toimivaksi kokonaisuudeksi. Työmarkkinaosapuolten välinen sopimisen kulttuuri on ollut tehokas keino työväestön elintason kohottamiseen. Tämä “tulonsiirto” tapahtuu jo ennen kuin ihminen päätyy esimerkiksi hyvinvointivaltion turvaverkkojen piiriin.

Tämän esimerkin innoittamana sosialidemokraattien tulisi pyrkiä luomaan uudenlaisia keinoja, joilla vahvistaa kaikkien suomalaisten, mutta varsinkin pieni- ja keskituloisten, mahdollisuuksia kartuttaa varallisuuttaan eri tavoin. Palkkatyön ja yrittämisen ohella mahdollisimman monen tulisi voida ryhtyä helposti ja pienelläkin alkupanoksella sijoittajiksi ja omistajiksi. Tämä vahvistaisi suomalaisten taloudellista omavaraisuutta, tietämystä ja vastuullisuutta.

Hyviä keinoja tämän niin kutsutun “kansankapitalismin” edistämiseksi olisivat esimerkiksi verotuksen kokonaan poistaminen tai alentaminen pienten ja keskisuurten sijoitusten osalta. Samaa ajattelua voisi soveltaa aktiivisemmin myös muuhun taloudelliseen toimintaan. Tällöin palkansaajilla ja yrittäjillä jäisi käteen enemmän tuloja, jotka menisivät kulutukseen, luoden näin taloudellista kasvua ja työpaikkoja.

Kertynyt varallisuus vahvistaisi ihmisten taloudellista liikkumatilaa, jolloin esimerkiksi hetkellinen työttömyys ei johtaisi elintason merkittävään laskuun. Tämä osin vähentäisi eriarvoisuutta ja myös riippuvuutta hyvinvointivaltion tulonsiirroista. Esimerkiksi kansalaisten yhteisesti omistamat sijoitusrahastot, jotka maksaisivat tuloja suoraan sen jäsenille, olisivat oiva keino eriarvoisuuden vähentämisessä ja taloudellisen turvan luomiseksi kasvavan epävarmuuden maailmassa.

Ikävä kyllä kansankapitalismiin ja varsinkin sijoittamalla vaurastumiseen suhtaudutaan Suomessa edelleen hyvin kielteisesti verrattuna muihin pohjoismaihin. Tämä on valitettavaa ja ihmisten suhtautumista esimerkiksi juuri sijoittamista kohtaan tulee pyrkiä muuttamaan positiivisemmaksi. Kenenkään ei tule joutua häpeämään omaa vaurastumistaan.

Talouden demokratisoiminen

Kansantalouden tila vaikuttaa merkittävästi jokaisen ihmisen elämään. Kasvukaudet luovat työtä ja hyvinvointia, kun taas lamakaudet, luonnonvarojen riisto taloudellisen kasvun nimissä ja varallisuuden keskittyminen vaikuttavat meihin kaikkiin negatiivisesti. Tavallisilla ihmisillä ei kuitenkaan ole kunnollisia mahdollisuuksia vaikuttaa talouden toimintaan ja markkinoihin. Globaalissa maailmassa taloudellinen valta on kaikonnut tavallisten ihmisten ulottuvilta.

Mielestäni sosialidemokratian tulee luoda ihmisille uudenlaisia taloudellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, muutenkin kuin vain kulutuspäätösten kautta. Mutta kuinka voimme jakaa uudelleen taloudellista valtaa, jolla ihmiset voivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan? Ratkaisu ei löydy paluusta valtiojohtoiseen talouteen, sillä emme yksinkertaisesti voi tukahduttaa markkinoiden ja ihmisten vapautta. Sen sijaan meidän on tuotava talous demokratian piiriin muilla keinoilla.

Eräs keino taloudellisen vallan laajempaan jakamiseen on omistajuutta, ja siten myös taloudellista valtaa, jakavien yhtiö- ja omistusmuotojen edistäminen yksityisellä sektorilla. Tällaisia yhtiömuotoja ovat esimerkiksi osuuskunnat, keskinäiset yritykset ja työntekijöiden omistajuuteen perustuvat yhtiömuodot. Talouden demokratisoiminen tuo taloudellisen vallan käytön lähelle ihmistä, tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan markkinoiden kautta.

Yhtiö- ja omistusmuotojen monipuolistumisella olisi todennäköisesti vaikutuksia, jotka ohjaisivat yrityksiä ja kenties jopa koko talousjärjestelmää kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi osuuskuntatoimintaan sisältyy historiallisesti tavoitteita yhteistyöstä ja huolenpidosta. Monilla osuuskunnilla on tavoitteena parantaa omaa toimintaympäristöään, esimerkiksi palauttamalla osan voitoista lähiyhteisön käyttöön. Monien osuuskuntien jäsenet voivat vaikuttaa siihen, miten sen omistamat yhtiöt ostavat raaka-aineita, ja missä olosuhteissa sen tuotteet tuotetaan. Talouden laajempi demokratisoiminen olisi täten oiva keino esimerkiksi ihmisoikeuksien, reilun kaupan ja kestävän talouskasvun edistämiseksi.

Yhtiö- ja omistusmuotojen monipuolistuminen olisi järkevää myös taloudellisen kestävyyden kannalta. Talous hyötyy monipuolisuudesta, ja samaa viisaus koskee myös yhtiömuotojen runsautta. Osuuskunnat esimerkiksi selviytyvät tutkitusti paremmin taloudellisista kriiseistä kuin perinteiset yhtiömuodot.

Lopuksi

Haluan korostaa, etteivät tässä artikkelissa esittämäni ideat sosialidemokraattisen talouspoliittisen ajattelun uudistamisesta tarkoita perinteisten arvojen hylkäämistä. Sosialidemokratian tehtävänä on aina ollut vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen perustuvan yhteiskunnan rakentaminen. Tässä tehtävässä SDP on onnistunut, sillä sosialidemokraattinen liike on aina kyennyt vastaamaan maailman muutokseen toteuttaakseen arvonsa paremmasta yhteiskunnasta käytännönläheisesti.

Tietynlainen talousjärjestelmä ei ole koskaan ollut sosialidemokratian tavoitteena. Esimerkiksi sosialidemokraattiselle talouspolitiikalle tärkeä kasvuhakuisuus ei itsessään ole koskaan ollut sosialidemokraattien tavoitteena, vaan sen tarjoama mahdollisuus esimerkiksi täystyöllisyyden saavuttamiseksi, hyvinvointivaltion rakentamiseksi, sekä yhteiskunnan heikompiosaisten auttamiseksi.

Sosialidemokraattien on oltava valmiita uudistamaan talouspoliittisia keinojaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Muutoksen tulee näkyä puheiden lisäksi teoissa. Sosialidemokraattien tulee aloittaa uuden äänestäjäkoalition rakentaminen profiloitumalla perinteisten toimeentuloon ja talouteen liittyvien teemojen ohella edistysmielisen markkinatalouden lipunkantajaksi.

Janne-Pekka Niemimäki työskentelee Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä.