Suomalais-venäläistä saunadiplomatiaa

Tamminiemen sauna on Suomen poliittisen historian myyttisimpiä paikkoja. YLEn kesäinen radiosarja vie sen lauteille kiinnostaviin keskusteluihin Kekkosen ajasta ja asioista.

Kirjoittaja Mikko Majander Mikko Majander

”KEKKOSEN SALAMANISKU AIHEUTTI sokkivaikutuksen neuvostoliittolaisten leirissä (…) Sekä Tehtaankadun että Moskovan tekemissä valmisteluissa oli paljastunut ammottava aukko, mihin Kekkonen sumeilematta iski.”

Mikä oli tuo mestariveto, jota Esa Seppänen näin hehkutti kirjassaan Miekkailija vastaan tulivuori. Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšev 1955–1964 (2004). Kyse oli Suomen presidentin illalla 8. kesäkuuta 1957 esittämästä saunakutsusta, johon Hruštšev rohkeasti tarttui mutta toinen päävieras Nikolai Bulganin ei.

Seppänen riisui osin kiinnostavasti myyttejä suomalais-venäläisestä saunadiplomatiasta, mutta tuli samalla puhaltaneeksi niihin uutta kipinää. Hänen mielestään Hruštševin houkuttelu Tamminiemen löylyihin oli ”presidentin henkilökohtaisten suhteiden rakentelua parhaimmillaan”, uusi tärkeä elementti Kekkosen taktisessa kontaktivalikoimassa.

Myöhemmin käy kyllä selville, ettei sauna ollut Nikitalle ”mikään rentoutumisen tai juhlan paikka vaan pikemminkin köyhyyden ja epäjärjestyksen symboli”. Hän ei ottanut edes kokeeksi hikeä siinä Suvi-Juhanissa, jonka suomalaiset hänelle lahjoittivat ja pystyttivät edustusdatšalle.

Tullessaan uudelleen Suomeen onnittelemaan 60 vuotta täyttävää ystäväänsä Hruštšev kieltäytyi tyrkytetyistä löylyistä lääkärin kieltoon vedoten. Edellisellä kerralla oli ollut mennä virka alta, kun vastustajat Moskovassa käyttivät Kekkosen kanssa vietettyä saunayötä hänen kaatamiseen.

 

SUOMESSA ON OLTU LIIAKSI SAUNAN tenhovoiman lumoissa diplomaattisena aseena. Siinä on nähty avomielisyyden ja rehellisyyden ylin aste, kun miehet istuvat munasillaan ja ottavat löylyjen välissä viinaa.

Nikita taisi kokea sen osaltaan luottamuksen tulikokeeksi. ”Luuletteko että kärvensin mielelläni itseäni siinä helvetin kolossa Suomessa!” hänen kerrotaan ärjyneen kotipuolessa.

Kylpemisestä enemmän innostuneelle Anastas Mikojanille saunadiplomatia tuotti päinvastaisia koettelemuksia. Hän istui lokakuussa 1959 seurueineen Tamminiemen saunakamarissa läpi yön pikkutakki päällä suomalaisten hypätessä ympärillä alasti löylyhuoneen ja vilvoittelun väliä.

Asetelma kuulemma huvitti kovasti illan isäntää, joka pari päivää myöhemmin kutsui päivällisten päälle Mikojanin uudelleen yösaunaan. Armenialainen antautui. ”Erittäin miellyttävä ja avoin keskustelu”, tyytyväinen Kekkonen merkitsi päiväkirjaansa.

 

YLEN RADIO 1 TARJOILEE MAANANTAISIN klo 17.20 kesäsarjaa ”Tamminiemen saunassa”, jossa käsitellään Kekkosen aikaa ja asioita, kylmää sotaa ja kuumia käänteitä, mutta myös kulttuuria sekä muita ajan ilmiöitä ja henkilöitä.

Toimittaja Juha Kuosmasen vieraana lauteille presidentin paikalle istuvat vuorollaan Ilkka Kanerva, Anna Kortelainen, Mikko Majander, Anne Mattsson, Kimmo Rentola, Mervi Saarenmaa, Timo Soikkanen, Yrsa Stenius, Liisa Suvikumpu ja Timo J. Tuikka.

Koko sarja on jo kuultavissa YLE Areenassa.