Hanna Ojanen: Suomen EU-puheenjohtajuus: mitä kolmas kerta sanoo?
Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa kolmannen kerran heinäkuussa 2019. Kansainvälisen politiikan dosentti ja pitkän linjan EU-tutkija Hanna Ojanen käsittelee ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa ”Suomen EU-puheenjohtajuus: mitä kolmas kerta sanoo?” puheenjohtajakauteen liittyviä odotuksia sekä laajemmin EU:n puheenjohtajuuden muuttuvaa merkitystä.
Ojasen mukaan avainkysymys liittyy siihen, haluaako tuleva hallitus keskittyä Suomea lähellä oleviin kysymyksiin ja suorittaa puheenjohtajakauden teknisesti oikein, vai odotetaanko vaikuttamista suhteessa EU:n suuriin kehityslinjoihin?
Tulevan puheenjohtajakauden suhteen keskeisen vertailukohdan muodostaa Viro, joka omalla puheenjohtajakaudellaan onnistuneesti vahvisti käsitystä Virosta digitaalisen ajan edelläkävijänä. ”Puheenjohtajakaudella Suomi voisi hyvinkin nostaa esiin esimerkiksi kiertotalouden, koulutuksen tai hybridiuhkien kaltaisia teemoja”, näkee Ojanen.
Ojanen mukaan pitkässä linjassa ja suhteessa Suomen aiempiin puheenjohtajakausiin 1999 ja 2006 EU:n puheenjohtajuus on kuitenkin menettänyt merkitystään, eikä puheenjohtajamaalle ole enää samanlaista roolia esimerkiksi ulkosuhteissa.
”EU:n sisäinen jakautuminen euroalueen kehittämiseen, Britannian EU-eroon, Puolan ja Unkarin oikeusvaltiokehitykseen tai Venäjään liittyvissä kysymyksissä voivat kuitenkin varjostaa Suomen EU-puheenjohtajuutta, varsinkin jos hallitus on eripurainen EU:n vallitsevien jakolinjojen suhteen. Se tiedetään, että puheenjohtajuuksiin liittyy aina paljon arvaamattomuutta”, kirjoittaa Ojanen.