Suosituksia poikkeusajan lukemistoksi

Sorsa -säätiö tulee pohtimaan tulevina viikkoina sitä, miten kriisi vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin kestäessään ja ennenkaikkea sitä, miten tästä tullaan pääsemään eteenpäin. Tässä blogissa kuitenkin jo muutamia lukusuosituksia aiheista, jotka auttavat hahmottamaan kriisin monia ulottuvuuksia. Tai muuten vaan luettavaksi nyt, kun sitä aikaa saattaa olla enemmän kaiken sen lukemiseen, joka on normaalissa kiireessä jäänyt väliin!

Viime viikot ovat myllertäneet niin maailmaa kuin jokaisen meidän arkea. Kehotus pysyä kotona sekoittaa rutiinit. Toisille meistä se tarkoittaa hiljaisuutta ja aikaa katsella tapetteja uusin silmin, toisilla meistä taas on kotona täysi kaaos töiden, koulun ja päiväkodin siirtyessä samoihin neliöihin. Toimien tavoitteena on taudin etenemisen hidastaminen ja terveydenhoidon kapasiteetin kuormituksen hillitseminen. 

Pandemia vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan kuin terveydenhoitoon ja ihmisten arjen toimivuuteen. Jo nyt monessa työpaikassa on tehty isompia digiloikkia kuin vuosikymmeneen, koska on ollut pakko. Talouteen vaikutukset tulevat olemaan sitä hurjemmat, mitä kauemmin akuutti kriisi kestää. 

Sorsa -säätiö tulee pohtimaan tulevina viikkoina sitä, miten kriisi vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin kestäessään ja ennenkaikkea sitä, miten tästä tullaan pääsemään eteenpäin. Miten poliittinen ja taloudellinen järjestelmä kestää tai muuttuu? Miten Suomi tai EU pystyvät vastaamaan epidemian vaikutuksiin talouden, työttömyyden, koulutuksen tai sosiaalipolitiikan toimin? Miten varaudumme tulevaisuudessa eri lailla? Valmiita vastauksia on vain vähän, mutta olemme kutsuneet eri alojen asiantuntijoita esittämään oikeita kysymyksiä ja pohtimaan vaihtoehtoja, jotta aikanaan pääsisimme yhteiskuntana myös niihin vastauksiin.

Näihin pohdintoihin pääsemme ensi viikosta alkaen. Alla on kuitenkin muutamia lukusuosituksia aiheista, jotka auttavat hahmottamaan kriisin monia ulottuvuuksia. Tai muuten vaan luettavaksi nyt, kun sitä aikaa saattaa olla enemmän kaiken sen lukemiseen, joka on normaalissa kiireessä jäänyt väliin!

**

Pamfletti: Resepti hyvään hoitoon!

Akuutin kriisin jälkeen keskustelu sote-uudistuksesta ja terveydenhoidon kantokyvystä, tasa-arvosta ja saavutettavuudesta nousee takuulla politiikan keskiöön. Lääkärit Nelli Nurminen, Lauri Vuorenkoski ja Iiro Karhiaho kirjoittivat “Resepti hyvään hoitoon” -pamfletin kuvaamaan niitä toimenpiteitä, joilla tasa-arvoinen, universaali terveydenhoitojärjestelmä luotaisiin. Vuosia käynnissä olleessa sote-uudistuksessa terveyspoliittiset tavoitteet ovat osin jääneet kirjoittajien mukaan alue-, talous- ja elinkeinopolitiikan jalkoihin. Heidän mukaansa Suomen terveydenhoitojärjestelmä on epätasa-arvoinen ja varsinkin julkinen perusterveydenhoito on ajautunut ahtaalle. Jonot ovat liian pitkiä ja päivystykset ruuhkaisia. Tämä on kuitenkin mahdollista muuttaa ja pamfletissa kerrotaan miten. 

**

Raportti: Hyvinvointivaltio vahvemmaksi sosiaalisilla investoinneilla

Pandemia koettelee myös hyvinvointivaltiota, mutta keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on käyty vuosikymmeniä. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tuottanut maailman onnellisimmat ja tasa-arvoisimmat kansat, mutta nämäkin järjestelmät ovat rapautuneet ja eriarvoisuus on kasvanut. Aatu Puhakka esittelee raportissaan sosiaalisten investointien käsitettä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvointivaltion uudistamiselle. Kun koko maailman talousjärjestelmää kyseenalaistetaan pandemian seurauksena, on hyvä pysähtyä miettimään myös vaihtoehtoja. Jos haluamme säilyttää yhteiskunnan tasa-arvon ja varmistaa talouden kestävän kehityksen, tarjoavat sosiaaliset investoinnit mahdollisuuksia. Puhakka toteaa, että sosiaalisen investoinnin käsite tuo tilaa ajattelulle, jossa hyvinvointivaltio on hyvinvoinnin lisäksi myös talouskasvun mahdollistaja.

**

Raportti: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa 

Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila on tutkinut ja kirjoittanut paljon alustatalouden ilmiöstä ja erityisesti työntekijöiden asemasta uusissa työnteon malleissa. Alustatalouden työntekijät ovat myös normaaliaikana usein työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevia: heiltä puuttuu niin sosiaaliturvaa, sairaus- ja lomaoikeuksia kuin mahdollisuus järjestäytyä puolustamaan oikeuksiaan. Pandemian aikana ongelmat muuttuvat vielä moninaisemmiksi, kuten Mattila blogissaan hyvin kuvaa. 

Mattilan tutkimuksesta viime keväinen raportti antaa laajan kuvan alustojen kautta työskentelyn laajuuteen, työntekijöihin ja alustavälitteisen työn ongelmiin työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Katsaus perustuu kysely-, haastattelu- ja tilastotutkimuksiin Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä Mattilan itse tekemään selvitystyöhön. Raportti auttaa hahmottamaan myös sitä tilannetta, jossa moni alustatalouden työntekijä löytää itsensä epidemian aikana, kun töihin olisi mentävä, vaikka vähän sairaana.

**

Julkaisu: Pandemian keskellä EU avaa jäsenyysovea raolleen Länsi-Balkanin maille

Maailma liikkuu radallaan myös kriisin keskellä ja EU päätti vastikään jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Päätös piti tapahtua jo viime kesänä, mutta Ranska esti päätöksen pitkälti sisäpoliittisista syistä. Taustaksi alkaville neuvotteluille käy erinomaisesti vuosi sitten julkaistu Samuli Sinisalon ja Aleksandar Spasovin julkaisu Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysprosessista. 

Sinisalo ja Spasov käyvät julkaisussa läpi Länsi-Balkanin EU-jäsenyystilannetta ja Suomen EU-puheenjohtajuutta. Kuusi Länsi-Balkanin maata ovat pyrkineet EU:n jäseniksi kohta kolme vuosikymmentä, mutta valmista ei ole tullut. Sitoutuminen on ollut vaillinaista sekä EU:n puolelta että maissa itsessään. Vuonna 2018 EU-komissio julkaisi uuden Länsi-Balkania koskevan strategian: ”A credible enlargement perspective,” joka pyrkii puhaltamaan prosessiin jälleen eloa. Suomen tulisi EU-puheenjohtajana olla tietoinen laajentumiskeskustelun kehityksestä ja olla aktiivinen prosessissa.

**

Julkaisu: Kiinan talousmahti voimistuu entisestään?

Koronaviruspandemia lähti liikkeelle Kiinasta, mutta jo nyt veikataan, että lopputuloksena Kiinan asema maailmantaloudessa itseasiassa vahvistuu, ei vähene pandemian seurauksena. Autoritäärisen ja epädemokraattisen maan keinot puuttua kansalaistensa vapauksiin ja siten taudin etenemiseen ovat olleet kyseenalaisia, mutta tehokkaita. 

Kiinan vaikutustavoista, talouden ja politiikan intresseistä hyvää taustoitusta antaa Markus Holmgrenin Sorsa -säätiölle kirjoittama raportti Kiinan silkkitie-hankkeesta. Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla. Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.