Suurten koalitioiden aika on ohi Ruotsissa?

Kirjoittaja Hildur Boldt Hildur Boldt

Ruotsissa on jo vuosien ajan totuttu ajatukseen siitä, että äänestäjillä on kaksi vaihtoehtoa parlamenttivaaleissa, mistä valita. Ennen vuoden 2006 parlamenttivaaleja Ruotsin Kokoomus muodosti yhdessä Kansanpuolue liberaalien, Keskustapuolueen ja Kristillisdemokraattien kanssa oikeistolaisen Allianssin. Koalition puolueet lupasivat kansalle, että he muodostaisivat hallituksen, jos äänestäjiltä tulisi riittävä tuki parlamenttivaaleissa. Allianssi onnistuikin voittamaan vaalit vuosina 2006 ja 2010.

Tällä viikolla Ruotsissa on noussut keskusteluun ajatus siitä, että koalitiopolitiikan aika olisi ohi. Svenska Dagbladetin kysely paljasti, että Ruotsin keskusammattijärjestön (LO) jäsenliittojen enemmistön mielestä sosiaalidemokraattien tulisi käydä vaalit liittoutumattomana. Ay-johtajien mielestä puolueen ei pitäisi luvata esimerkiksi ministeripaikkoja etukäteen vihreille tai vasemmistolle.

Koalitioiden uudelleenjärjestelyn ajankohtaisuuden taustalla on SvD:n kyselyn lisäksi tällä viikolla julkaistut kannatusgallupit. On täysin mahdollista, että keskusta ja kristillisdemokraatit eivät ylittäisi äänikynnystä ensi vuoden vaaleissa. Tällöin parlamentissa edustettujen Allianssi-puolueiden lukumäärä puolittuisi. Samanaikaisesti sosiaalidemokraatit vahvistavat asemaansa maan suurimpana puolueena.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven on luvannut ilmoittaa hyvissä ajoin puolueensa kannan koalitioista. Eilen myös Vasemmistopuolueen johtaja Jonas Sjöstedt lupasi, että puolue ottaa kantaa asiaan seuraavan kahden viikon aikana.

Mitä koalitiopolitiikan murros voisi tarkoittaa sosiaalidemokraattien kannalta?

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi vuonna 2010 silloinen demarijohtaja Mona Sahlin sai paljon negatiivista palautetta, kun hän lopulta suostui tiiviiseen yhteistyöhön vihreiden ja vasemmiston kanssa. Juuri vasemmiston mukaan ottaminen on nähty joissain arvioissa haasteellisena, koska puolueen on pelätty karkottavan keskiluokkaisia äänestäjiä.

Ennen koalitiopolitiikan alkua Ruotsin sosiaalidemokraatit olivat se suuri ja mahtava puolue, joka pystyi vaikuttamaan merkittävästi agendaan ja harjoitettuun politiikkaan. Koalitioissa puolueen status on kuitenkin laskenut muiden puolueiden tasolle. Kuten Aftonbladetin toimittaja Katrine Kielos on todennut, sosiaalidemokraatit eivät ole enää se aurinko poliittisessa kentässä, jota muut puolueet kiertävät.

Demarien kannalta koalitiopolitiikan murtuminen voi avata myös mahdollisuuden, jossa se muodostaisi hallituksen yhdessä kansanpuolueen kanssa. Kansanpuolue on aikaisemmin kuulunut Allianssiin, mutta se pystyisi mahdollisesti tekemään hallitusyhteistyötä myös demareiden kanssa. Tällaisella yhdistelmällä sosiaalidemokraatit ja kansanpuolue pystyisivät muodostamaan hallituksen, jolla kosiskeltaisiin erityisesti maltillisia keskiluokkaisia äänestäjiä.

Kävi koalitiopolitiikan kanssa mitä tahansa, sosiaalidemokraattien uudesta tulemisesta olisi varmasti paljon opittavaa myös suomalaisen maltillisen vasemmiston keskuudessa. Onnistuneet käytänteet Ruotsin politiikasta kannattaa hyödyntää ja jalostaa lahden myös tällä puolella. Kansallinen Kokoomus teki näin vuosia sitten ja tulokset olivat vakuuttavia vaaleista toiseen.


Tino Aalto työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä harjoittelijana. Hän kerää tietoa selvitykseen vasemmiston tilasta Euroopassa.