Terveydenhuolto on naisille huonompaa, ja se käy kalliiksi myös Suomelle 

Naiset elävät miehiä pidempään, mutta kärsivät elämänsä aikana enemmän terveysongelmista. Se voi johtua siitä, ettei suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaa riittävän hyvin naisten tarpeisiin. Riittämätön hoito voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä naisille ja koko yhteiskunnalle. Tutkija Nico Vehmas pohtii blogikirjoituksessaan terveydenhuollon sukupuolivinoumaa ja sen oikaisemista.

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, mutta kärsivät elämänsä aikana enemmän terveysongelmista kuin miehet. Esimerkiksi useat pitkäaikaiset sairaudet ovat naisilla miehiä yleisempiä. Naisten ja miesten väliset fysiologiset erot vaikuttavat sairauksien riskitekijöihin ja oireiden ilmenemiseen.  

Naisten suuremmasta sairastumisriskistä on tiedetty jo pitkään. Kuitenkin vasta 2000-luvulla on havahduttu siihen, että naisten hoitotulokset ovat heikompia ja hoito harvoin yhtä tehokasta kuin miehillä. Lisäksi naisten oireita ei monesti tunnisteta tai niitä vähätellään, mikä voi johtaa diagnoosin saamisen viiveisiin.  

Kaiken taustalla vaikuttaa lääketieteen sukupuolivinouma eli se, miten miehillä tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten tulokset on vuosikausien ajan muitta mutkitta yleistetty koskemaan myös naisia. Vinoumalla on vaikutuksia myös terveyden­huolto­järjestelmään eli terveyspalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ammattilaisiin.  

Esimerkiksi lääkäreille on pitkään opetettu, että sydänkohtauksen oireet voidaan luokitella tyypillisiksi (miehillä useammin esiintyvät oireet, kuten puristava rintakipu) ja epätyypillisiksi (naisilla useammin esiintyvät paineen tunne, hengenahdistus ja voimakas väsymys). Ketään ei ehkä yllätä, että naisten sydänkohtaukset jäävät useammin havaitsematta kuin miehillä.  

Naisten suurempi sairastavuus ja heikompi hoito voivat yhdessä aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia naisille itselleen ja koko yhteiskunnalle. Jos terveyden­huolto­järjestelmä ei tue kaikkia yhdenvertaisesti, ihmisten elämänlaatu kärsii ja heidän mahdollisuutensa kapenevat. 

Miten naisten ja miesten hoidon erot näkyvät Suomessa? 

Amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey & Company on arvioinut, että naisten heikompaan terveydentilaan puuttuminen voisi kasvattaa maailmanlaajuisesti bruttokansantuotetta (BKT) vuosittain tuhannella miljardilla dollarilla vuoteen 2040 mennessä. Arviossa maailmantalous kärsii muun muassa sairauspoissaoloista, sairauden takia heikentyneestä toimintakyvystä ja ennenaikaisista kuolemista.  

Naisten heikomman terveydentilan ja puutteellisen hoidon vaikutus Suomen BKT:een olisi McKinsey & Companyn arvion perusteella laskettuna vähintään satoja miljoonia euroja vuodessa. Suomessa terveydenhuollon sukupuolivinouman vaikutuksia hoitoon on kuitenkin selvitetty vasta vähän, eikä vaikutuksia kansantalouteen tai naisten omaan talouteen tunneta tarkasti.  

Tilastojen perusteella voidaan myös todeta, että suomalainen terveyden­huolto­järjestelmä ei kohtele naisia ja miehiä samalla tavalla.  

Työikäiset naiset käyttivät Suomessa vuonna 2024 yli 60 prosenttia enemmän yksityisen sektorin lääkäripalveluja kuin miehet. Kaikki ikäluokat huomioiden naiset maksavat yksityislääkäripalvelujen käytöstä Kela-korvausten jälkeen yli 60 miljoonaa euroa miehiä enemmän omasta kukkarosta.  

Naiset hakeutuvat miehiä useammin asiakkaiksi myös julkiseen terveydenhuoltoon, jossa asiakasmaksut ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. Suurempi terveyspalvelujen käyttö selittynee osin korkeammalla sairastavuudella. Tutkimustulokset pidemmistä diagnoosiviiveistä ja oireiden vähättelystä viittaavat kuitenkin siihen, että naiset joutuvat käymään lääkärissä useammin saadakseen tarvitsemansa avun.  

Myös terveydenhuollon kustannusten korvaukset kohtelevat naisia epätasa-arvoisesti. Naisille korvattiin esimerkiksi 20 prosenttia eli noin 70 miljoonaa euroa vähemmän korvausoikeuden piiriin kuuluvien lääkehoitojen kustannuksia. Erityisen merkittävä ero oli korkeamman erityiskorvausluokan lääkkeissä, joita naisille korvattiin 40 prosenttia vähemmän kuin miehille.  

Merkittävä osa hormonaalisista ehkäisyvalmisteista, joita käytetään esimerkiksi endometrioosin ja vuotohäiriöiden hoitoon, ei ole lääkekorvausten piirissä. Tästä aiheutuu monille naisille huomattavia kustannuksia. 

Suomessa naisilla oli vuonna 2024 yli 30 prosenttia enemmän sairauspäivärahavuorokausia ja yli kolminkertainen määrä osa-aikaisia sairauspoissaoloja miehiin verrattuna. Sairaana töitä tekemiseen eli presenteismiin arvioidaan liittyvän vielä sairauspoissaoloja merkittävämpi työpanoksen väheneminen.  

Suomalaisten vuoden 2025 mediaanipalkan perusteella laskettuna yhden menetetyn työpäivän suorat kustannukset työnantajalle ovat noin 160 euroa. Jos naisten sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskemaan Suomessa samalle tasolle kuin miehillä, säästyisi inhimillisen kärsimyksen lisäksi vuosittain yli 500 miljoonaa euroa kustannuksia työnantajilta ja Kelalta.  

Terveydenhuollon tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Tästä huolimatta erityisesti naisiin painottuvia heikentyneen työ- ja toimintakyvyn syitä ja vaikutuksia ei ole laaja-alaisesti tutkittu Suomessa.  

Minkälaiset terveyssyyt heikentävät naisten toimintakykyä enemmän kuin miesten? 

Maailmanlaajuisesti monet merkittävimmistä toimintakykyä heikentävistä ja liian heikosti hoidetuista terveysongelmista vaikuttavat naisten terveyteen. Niitä ovat esimerkiksi vaihdevuosioireet, kuukautishäiriöt, masennus ja migreeni. Monet pitkäaikaiset sairaudet ovat naisilla miehiä yleisempiä.  

Seuraavassa on käsitelty eräitä keskeisimpiä naisten oireita sekä sairauksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. 

• Vaihdevuodet. Ruotsin terveystaloustieteen instituutin (IHE) selvityksen mukaan hoitamattomat vaihdevuosien vasomotoriset oireet eli kuumat aallot voivat Suomessa vähentää työpanosta vuosittain yli sadan miljoonan euron edestä. Tästä valtaosa aiheutuu presenteismistä eli sairaana tehdyn työn heikommasta tuottavuudesta. Tuore tanskalaistutkimus puolestaan arvioi vaihdevuosioireiden takia vuosittain menetettävän työpanoksen olevan Tanskassa jopa 480–580 miljoonaa euroa. Suomessa ensimmäinen vaihdevuosioireiden Käypä Hoito -suositus julkaistiin syyskuussa 2025. Suosituksessa painotettiin sitä, miten vaihdevuosioireiden hoito parantaa työkykyä.  

• Migreeni. Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto Dansk Industri arvioi että migreeni aiheuttaa Tanskassa yhteiskunnalle noin 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset ja vaikuttaa erityisesti työikäisten naisten tuottavuuteen. Migreeni on kaksi kertaa yleisempää naisilla, ja aiheuttaa selvityksen mukaan 14 prosenttia kaikista tanskalaisten sairauspoissaoloista. Suomessa migreeniä sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä.  

• Endometrioosi. Sama Dansk Industrin selvitys toteaa, että endometrioosia sairastavat naiset menettävät Tanskassa sairauden vuoksi keskimäärin 11 työtuntia työviikkoa kohden. Laajassa suomalaistutkimuksessa  todettiin, että endometrioosia sairastavilla naisilla oli kahden vuoden seuranta-aikana keskimäärin 10 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin verrokeilla. Endometrioosissa diagnoosiviiveet ovat pitkiä, ja vain osa endometrioosiin sairastuneista saa oikean diagnoosin. 

• PCOS (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) on kuukautiskiertoon ja yleisterveyteen laaja-alaisesti vaikuttava oireyhtymä, jota esiintyy 6–18 prosentilla naisista. PCOS:ää sairastavilla naisilla havaittiin suomalaistutkimuksessa kahden vuoden seurantajakson aikana keskimäärin 31 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin verrokeilla. PCOS:n todettiin kaksinkertaistavan riskin ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. 

• Autoimmuunisairaudet. Naiset sairastuvat Suomessa nivelreumaan 2–3 kertaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaan jopa neljä kertaa miehiä useammin. Kilpirauhasen vajaatoiminnan Käypä Hoito -suositus toteaa, että tautia sairastavilla on muita korkeampi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen riski. 

• Sepelvaltimotauti. Suomessa sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista yli 60 prosenttia on naisia. Vaikka sepelvaltimotautikohtausten kokonaismäärä on ollut hienoisessa laskussa, ilmaantuvuutta nuoremmissa ikäluokissa ja erityisesti naisilla ei ole saatu laskemaan. Kansainvälisesti tarkasteltuna sepelvaltimotautia sairastavat naiset saavat miehiä vähemmän kajoavaa eli tehokkaampana pidettävää hoitoa. Sepelvaltimon pallolaajennuksissa hoitotulokset ovat naisilla miehiä heikompia. 

• Aivoinfarkti. Aivoinfarktin sairastaneet naiset saavat miehiä heikompaa hoitoa: kohonneita rasva-arvoja hoidetaan vähemmän aggressiivisesti, ja naiset saavat harvemmin verisuonten tukoksia estävää lääkehoitoa. Myös tehokasta laskimonsisäistä liuotushoitoa annetaan naisille harvemmin kuin miehille. Osan eroista selittää se, että naiset sairastuvat aivoinfarktiin korkeammalla iällä.  

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon sukupuolivinouman tunnistamisessa 

Suomalaiset naiset kokevat terveytensä miehiä heikommaksi. Se käy ilmi esimerkiksi Terve Suomi -tutkimuksesta ja tuoreesta Euroopan unionin tasa-arvovertailusta.  

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan suomalaisnaiset kokivat vuonna 2024 24 prosenttia useammin tyydyttämätöntä terveydenhuollon tarvetta kuin miehet, ja ero muihin Pohjoismaihin on suuri. Merkittävin syy ovat liian pitkät odotusajat hoitoon.  

Silti hallitus ei käsittele naisten ja miesten terveyseroja tai terveydenhuollon sukupuolivinoumaa vuosien 2024–2027 tasa-arvo-ohjelmassaan. Muissa Pohjoismaissa on käynnistetty sukupuolivinouman vaikutusten ymmärtämiseksi kansallisia tutkimus- ja toimenpideohjelmia, mutta Suomesta tällainen puuttuu toistaiseksi.  

Ruotsissa valtiollisen tutkimusneuvoston yhtenä pääfokusalueena on naisten terveyden tutkimus. Ruotsin hallitus käynnisti vuonna 2023 kartoitustyön, jonka tavoitteena oli selvittää naisten terveyteen liittyviä tutkimustarpeita. Norjassa naisten terveyden tutkimuskeskuksia on muun muassa Oslon ja Bergenin yliopistossa. 

Kärkisijaa sukupuolivinouman vaikutusten selvittämisessä pitää Tanska, jossa hallitus päätti lokakuussa 2025 perustaa kansallisen naisten terveyden tutkimuskeskuksen. Keskukselle allokoidaan 160 miljoonan Tanskan kruunun eli 21,4 miljoonan euron rahoitus vuosille 2026–2029. Tavoitteena on muun muassa löytää keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja naisten työkyvyn parantamiseksi.  

Tanskassa naisten terveyspalvelujen parantaminen nähdään tärkeäksi myös yrityksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n tanskalainen vastinpari Dansk Industri (DI) kirjoittaa tuoreessa raportissaan terveyden tasa-arvon vahvistamisesta seuraavasti:  

“Hyvin hoidettu potilas ei ole ainoastaan terveempi kansalainen, vaan myös yhteiskuntaa rakentava toimija, joka voi osallistua työelämään, perhe-elämään ja kansalaisyhteiskuntaan.” 

Tanskalainen Nordic Women’s Health Hub -ajatuspaja puolestaan julkaisi loppuvuodesta 2025 tavoiteohjelman pohjoismaisten naisten terveyden parantamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Ohjelmassa esitettiin terveydenhuollon sukupuolivinouman korjaamista eli naisten hoidon parempaa huomioimista. Se onnistuu muun muassa painottamalla elämänlaatua ja toimintakykyä hoidon tarpeen arvioinnissa ja priorisoinnissa.  

Naisten ja miesten hoidon erojen tarkastelu on vain osa ongelmaa, sillä heikompi hoito koskettaa monia heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. Esimerkiksi maahanmuuttajat osallistuvat Suomessa harvemmin terveystarkastuksiin ja syöpäseulontoihin, ja terveydenhuollossa kielimuuri voi heikentää hoidon laatua ja tarkkuutta.  

Suomen tulisi ottaa mallia muista Pohjoismaista ja huomioida paremmin naisten ja muidenkin heikommassa asemassa olevien tarpeet terveydenhuollossa. Se kannattaa, sillä terveyden parantuessa sairauspoissaolot vähenevät ja työteho kasvaa. 

Kuva: Tapani Veija.

Nico Vehmas on terveydenhuollon erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut terveyspalvelujen tasa-arvokysymyksistä. Hän on yksi terveydenhuollon sukupuolivinouman vaikutuksia selvittävän Alina-tutkimushankkeen perustajista. Vehmas työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sote-palvelujen asiakaskokemuksen kehittämisen parissa.