Toni Juuti: Osa huipputuloisten ansioista on piilossa tavallisista tulotilastoista
Kalevi Sorsa -säätiö järjesti syyskuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin. Laboren erikoistutkija ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Toni Juuti puhui tilaisuudessa tuloeroista ja verotuksen vaikutuksista. Esityksen voi nyt katsoa säätiön Youtube-kanavalta.
Juutin esitys keskittyi siihen, miten erilaiset tulolajit huomioidaan tuloeromittareissa. Lisäksi hän käsitteli sitä, miten tavanomaisista tulonjakotilastoista puuttuvat tulot vaikuttavat kokonaiskuvaan eriarvoisuudesta. Hän toi esiin, että osa yritysten voitoista jää piiloon, jos yrittäjät eivät nosta niitä itselleen esimerkiksi palkkana tai osinkona, vaan jättävät tulot yrityksen sisälle. Tällaiset tulot eivät näy virallisissa tilastoissa, vaikka niitä voidaan pitää aitoina tuloina. Juutin käynnissä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa näiden niin sanottujen jakamattomien voittojen jakautumista ja vaikutusta tuloeroihin Suomessa. Kun jakamattomat voitot huomioidaan, esimerkiksi ylimmän prosentin tulo-osuus nousee selvästi, noin kahdella prosenttiyksiköllä – mikä on huomattava muutos.
Juutin mukaan Suomen tuloerot kasvoivat selvästi 1990-luvun lopulla, erityisesti vuoden 1993 verouudistusten seurauksena. Uudistuksessa ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin siten, että ansiotuloja verotetaan edelleen progressiivisesti, kun taas pääomatuloille otettiin käyttöön miltei tasavero. 2000-luvun alun jälkeen tuloerot eivät ole enää kasvaneet juurikaan. Juuti painotti myös, että Suomessa käytössä olevat yksilötason rekisteriaineistot mahdollistavat kansainvälisesti poikkeuksellisen tarkkaa tutkimusta tulonjaosta.
Toinen osa Juutin esitystä käsitteli verotuksen ja työn tarjonnan joustoa. Hän kuvasi, miten veromuutokset voivat vaikuttaa työnteon kannustimiin: esimerkiksi jos verotuksen vuoksi palkankorotuksesta jää vähemmän käteen, halukkuus ottaa tehdä lisää töitä voi laskea. Taloustieteessä vaikutusta on mitattu työtuntien ja verotettavan tulon muutoksena suhteessa verotuksen muutokseen. Kansainväliset ja suomalaiset luonnollisiin koeasetelmiin perustuvattutkimukset osoittavat kuitenkin, että työvoiman tarjontajousto on melko pieni. Juutin viittaamassa tutkimuksessa se on Suomessa vain noin 0,16. Toisin sanoen verotuksen vaikutus tehtyjen työtuntien määrään on verraten pieni.
Juutin päätelmä näiden tutkimustulosten perusteella oli, että verotuksen käyttäytymisvaikutuksia ei voi sivuuttaa, mutta niiden merkitys on pienempi kuin poliittisessa retoriikassa annetaan usein ymmärtää. Lopuksi Juuti mainitsi, että viimeaikaiset tutkimukset tanskalaisilla ja suomalaisilla aineistoilla viittaavat siihen, että aiemmat tulokset työn tarjonnan joustosta kuvaavat lyhyen aikavälin joustoa, kun taas pitemmän aikaväliin jousto on korkeampi, noin 0,5 luokkaa. Joka tapauksessa veropolitiikan arvioinnissa on tärkeää katsoa kokonaisuutta: paitsi työn tarjontaa, myös tulonjakovaikutuksia ja verotulojen riittävyyttä hyvinvointivaltion rahoittamiseen.
Katso koko luento (28 minuuttia) säätiön Youtube-kanavalta.