Tuhat merkkiä politiikasta: Kirja on joka messun arvoinen

· Mikko Majander

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

”Suomalainen kirjallisuus on älyllisesti polttelevaa ja emotionaalisesti lohduttavaa. Se on jännitteillä ladattua kielen ja narratiivin sinfoniaa, jossa liikutaan melankoliasta hurmioon, epätoivosta kaikkivoipaisuuteen ja yksinäisestä itkusta yhteiseen naurunremakkaan.”

Näin hehkutti presidentti Sauli Niinistö Frankfurtin kirjamessujen avajaisissa, rinnallaan Suomen maabrändin ykköstykit Sofi Oksanen ja koulutusjärjestelmä, jonka suurlähettiläänä maailmalla pyörii Pasi Sahlberg, tällä hetkellä Harvardin professorina.

Oksanen ei tinkimättömän tyylinsä mukaisesti säästellyt puheessaan sen enempää 1970-luvun suomettunutta Suomea kuin putinistista nyky-Venäjää. Käsitykset niistä eivät kirkastu mielikuvia kiillottamalla, vaan kaunistelemattoman keskustelun, sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kautta.

Kirjallisuudella on tällaisissa kulttuuri- ja politiikkasaumoissa suuri sija, eri puolilla maailmaa. Näin Nobel-spekulaatioiden keskellä tekee mieli väittää, että palkinnon kestoehdokkaat David Grossman ja Amos Oz ovat sekä lohdullisinta että toivoa antavinta, mitä Israelista on viime vuosikymmeninä kuultu Palestiinan tilanteeseen.

Kulttuurit ja käsitykset kohtaavat ja rikastuvat kirjallisuudessa, ja niitä kantavat ihmiset kirjamessuilla. Jos Frankfurt on Suomen (ellei maailman) henkinen pääkaupunki tämän viikon, niin parin viikon päästä vastaavasta tihentymästä pääsee nauttimaan Helsingin messukeskuksessa.

Turkulaisilla oli jo omansa, mutta kalenteriin kannattaa jo merkitä myös lauantai 8. marraskuuta. Työväenliikkeen kirjastossa järjestetään silloin ensimmäistä kertaa Stadin työväenkirjallisuuspäivä otsikolla ”Aatosta jaloa – marraskuun valoa”. Kirja on joka messun arvoinen.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter