Tuhat merkkiä politiikasta: Tervetuloa rälssiin!

· Mikko Majander

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Rälssillä on tarkoitettu perinteisesti sellaista eliittiä, joka nauttii verovapaudesta tai muista usein perityistä etuoikeuksista muuhun yhteiskuntaan verrattuna. Tähän luokkaan pääsy ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin 2000-luvun Suomessa.

Ainakin jos uskomme Gustav von Hertzeniä, jonka mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike loukkaa ulkopuolisten vapautta ja kaventaa kansalaisten samanarvoisuutta lain edessä. ”Sen jäsenet muodostavat etuoikeutetun ryhmän – nykyajan rälssin.”

Meitä on siis pitkälti yli pari miljoonaa! Ei ihme että vuorineuvosta … ketuttaa.

Ajatushautomo Liberan julkaisema von Hertzenin ja kumppaneiden raportti Umpikujassa? jatkaa trendiä, jonka tavoitteena on nakertaa ay-liikkeen asemaa yhteiskunnallisena toimijana. Se tuntuu sopivan sylkykupiksi, myös monille ammatillisesti järjestäytyneille yksilöille.

Edunvalvonnallinen itsekkyys on kiva ulkoistaa kollektiiville, jota sitten käy kirota yleisestä kurjuudesta. Ensireaktio työelämän vaikeuksien sattuessa omalle kohdalle on kuitenkin yhteydenotto liiton juristiin.

Oma omituisuutensa on siinäkin, että ay-liikkeeseen liitetyt negatiiviset tunnot samastetaan poliittisesti lähinnä sosiaalidemokraattien synneiksi. Perussuomalaiset ovat haalineet yleisvaaleissa työläisääniä, mutta jääneet duunariliittojen jäsentenvälisissä nuolemaan näppejään.

Kokoomuksenkin äänestäjissään lienee enemmistö tunnollisia ay-maksujen maksajia, mutta malkaa on tuskallista tunnistaa omassa silmässä. Kiinnostavaa olisi kuulla, mitä esimerkiksi OAJ:n piirissä tuumitaan kauhistelusta julkisen sektorin edunvalvonnasta.

Umpikujassa? kertoo, kuinka Yhdysvalloissa ”opettajien maanlaajuinen ammattiliitto on tullut kuuluisaksi puolustaessaan kaikin keinoin vallitsevia työehtoja, jotka ovat vieneet perusopetuksen kansainvälisen vertailun alakerroksiin. Lasten etu on jäänyt opettajien turvallisuushakuisuuden jalkoihin.”

Hmm. Suomessa sama prosessi yhdistettynä pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin on johtanut PISA-tutkimusten kärkisijalle.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter