Tuhat merkkiä politiikasta: Valtioiden liitto vai liittovaltio?

Enemmän kuin valtioiden liitto, mutta vähemmän kuin liittovaltio – mikä se on? Vastaus on tietenkin Euroopan unioni, mutta mikä se sitten on, noin poliittisena järjestelmänä?

Alati ajankohtainen kysymys nousee usein mieleen, viimeksi seuratessa köydenvetoa unionin rahoituksesta. Sitä koskeva poliittinen keskustelu on käyty lähes täysin kansallisissa kehyksissä, kamppailuna eri maiden maksuosuuksista, niiden kasvusta tai palautuksista.

Perspektiivit Eurooppa-tason ratkaisuista unionia ravisteleviin ongelmiin ovat jääneet muutamien meppien piipitykseksi. Lopputuloksena EU laajenee, mutta sen budjetti pienenee.

Niin, kunhan kaikki eduskunnat sekä Euroopan parlamentti hyväksyvät syntyneen ratkaisun. Paineet jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ja Brysselissä vetävät eri suuntiin, mutta siitä ei liene epäilystä, että edelliset ovat tässä taistossa niskan päällä.

Vääntö sopii yhdeksi mittariksi federalismin asteesta unionissa. Budjettivallassa on kansanedustuslaitosten ydin. Ne ovat syntyneet säätelemään verojen keruuta ja niiden käyttöä, kuten vanha sana ”suostunta” suoremmin ilmaisee.

Päinvastaiseen suuntaan vie sitten ajatus siitä, että EU:n komissio kontrolloisi kansallisia tulo- ja menoarvioita yhteisvaluutan tilaa ja tulevaisuutta vaaliessaan. Sen kysymyksen rinnalla ovat riidat EU:n budjetista kärpästen surinaa.

Päälle kaatuvasta eurokriisistä on saatu vetää hetki henkeä, mutta tyveneen ei kannata tuudittautua. Italian parlamenttivaalit voivat jo parin viikon päästä horjuttaa balanssia niin, että EU:ssa joudutaan taas perimmäisten kysymyksien eteen vallasta ja vastuusta, niiden jakaantumisesta jäsenmaiden ja unionin kesken.