Tuhat merkkiä politiikasta: Vuoden kristallipallo parhaalle talousennustajalle

Täytenä pursuavaa lehtihyllyä setviessäni osui silmään viime joulukuulta uutisotsikko, joka lupasi kasvun alkavan keväällä. Joku taloutta seuraava virasto, tutkimuslaitos tai pankki oli taas heittäytynyt ennustajaksi.

Muistan hämmästelleeni, miten tuo hetkellinen helpotuksen huokaus valtasi talvella tunnelmia. Euroopan keskuspankin lupaukset olivat hillinneet markkinakorkoja, mutta kriisimaiden reaalitaloudessa ei näkynyt olennaisia muutoksia eikä EU:ssa tehty uusia ratkaisuja.

Kysyin jossain keskustelutilaisuudessa asiaa Liisa Jaakonsaarelta, joka muistutti, että talous on myös Brysselin näkövinkkelistä katsottuna paljolti psykologiaa. Niinpä. Ja ennustukset siten uskon, toiveiden ja odotusten varassa.

Valistuksen perillisenä pidän toki parempana, että budjetteja ja poliittisia ratkaisuja tehdään mieluummin perusteellisten laskelmien pohjalta kuin peukalosta imaistuilla luvuilla. Silti ihmetyttää eri tahojen into tarjota tihein välein kasvuennusteita desimaalin tarkkuudella.

Mauno Koivistoa väljästi mukaillen, saisivat nyt edes etumerkin oikein, plussaa vai miinusta.

Joku talouslehti voisi ottaa asiakseen seurata systemaattisesti tätä ennustevelhojen kenttää. Kauden päätteeksi kokoonnuttaisiin sitten muun viihdeteollisuuden tapaan gaalaillalliselle, jossa jaettaisiin vuoden kristallipallo parhaalle profeetalle.