Tutkimus: Internetin digitaaliset alustat ainoa tulonlähde 28 200 työikäiselle suomalaiselle

Tuoreen tutkimuksen mukaan 8,2 prosenttia työikäisestä väestöstä Suomessa on tehnyt internetin digitaalisten alustojen kautta työtehtäviä vähintään kerran viikossa. Joulukuussa 2018 toteutettu kyselytutkimus on yksi harvoista alustavälitteisen työn laajuutta Suomessa kyselytutkimuksella selvittäneistä tutkimuksista.

Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja (FEPS), UNI Europa, Kalevi Sorsa -säätiö ja Palvelualojen ammattiliitto PAM, ja sen toteuttivat Hertfordshiren yliopisto (Iso-Britannia) ja Ipsos MORI.

Alustavälitteinen työ ymmärrettiin tutkimuksessa laajassa merkityksessä viittaamaan maksua vastaan tehtyihin tehtäviin, jotka ovat löytyneet internetsivujen tai sovellusten kautta. Lukuihin sisältyy työskentely hyvin erilaisten alustojen kautta, muun muassa oman kodin ulkopuolella tehtävät työt esimerkiksi Foodoran, Treamerin ja Woltin kautta sekä omasta kotoa käsin internetissä tehtävät työt esimerkiksi Clickworkerin, Freelancerin ja Upworkin kautta.

Tyypillistä kyselyyn vastanneille alustavälitteistä työtä tehneille oli, että he olivat tehneet työtä useiden alustojen kautta. Siksi tutkimuksesta ei voi suoraan päätellä, miten työvoima jakautuu eri alustoilla toimiville aloille. 40 prosenttia ilmoitti tehneensä toimistotyötä, lyhyitä tehtäviä tai ”klikkaustyötä” vähintään kerran viikossa. Tämä vastaa 6,1 prosenttia työikäisestä (18–65-vuotiaasta) väestöstä Suomessa. Alustavälitteistä työtä vähintään viikoittain tehneistä vastaajista vajaa kolmannes oli tehnyt korkeaa osaamista vaativaa alustatyötä kuten suunnittelua, editointia, ohjelmistokehittämistä tai kääntämistä. Tämä vastaa 4,8 prosenttia työväestöstä.

Lähes kolmelle neljäsosalle alustavälitteistä työtä tehneistä alustojen kautta saatavat tulot olivat alle puolet heidän kokonaistuloistaan. Alustat olivat ainoa tulonlähde 7,8 prosentille alustavälitteistä työtä tehneistä. Tämä vastaa 28 200 työikäistä suomalaista. Neljännekselle alustojen kautta työskennelleistä alustoilta saatavat tulot muodostivat vähintään puolet heidän tuloistaan, mikä vastaa 92 400 työikäistä suomalaista.

Vastaava tutkimus on toteutettu aiemmin Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Saksassa ja Itävallassa (2016) sekä Sveitsissä ja Italiassa (2017). Vertailussa näihin maihin Suomi asettuu keskivaiheille: niiden osuus, jotka olivat tehneet alustavälitteistä työtä oli Suomessa suurempi kuin Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa, mutta pienempi kuin Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Erot saattavat johtua osittain kyselyiden välissä kuluneesta ajasta; esimerkiksi Ruotsissa kysely tehtiin alkuvuodesta 2016 ja Suomessa joulukuussa 2018. Ruotsissa vuonna 2016 vähintään viikoittain alustavälitteistä työtä teki hiukan yli 5 prosenttia kyselyn vastaajista (vrt. Suomessa 8,2 prosenttia vuonna 2018).

Internetpaneelikyselyyn vastasi 2 000 18–65-vuotiasta suomalaista joulukuussa 2018. Tutkimuksessa selvitettiin alustavälitteisen työn yleisyyden lisäksi alustavälitteisen työn tekijöiden sosiodemografisia ominaisuuksia (ikä, sukupuoli, asuinalue, työsuhdestatus), teknologian käyttöä työtehtävien etsimisessä ja alustojen käyttämistä asiakkaana.

Perinteisiä työnhakusivustoja kuten Oikotie tai Monsteri ei ole sisällytetty alustavälitteisen työn laajuudesta kertoviin lukuihin, eikä myöskään asuntojen vuokraamista esimerkiksi Airbnb:n kautta tai nettikirpputorien käyttöä.

Tutkimus on osa FEPS:in, UNI Europan ja muiden eurooppalaisten organisaatioiden Digital Footprint -tutkimusprojektia, joka selvittää alustojen kautta työskentelyn yleisyyttä Euroopassa. Kesäkuussa 2019 julkaistaan tuoreimmat tutkimustulokset useasta Euroopan maasta, ja samassa yhteydessä Suomen tuloksia verrataan muista maista saatuihin tutkimustuloksiin.

Lue tutkimusraportti tästä (pdf).
Tutkimusraportti englanniksi (pdf)

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter