Valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksen talousvaikutukset

Kirjoittaja Hildur Boldt Hildur Boldt

Julkisen sektorin menoleikkaukset ja veronkorotukset vaikuttavat aina kielteisesti kasvuun ja työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja taantumassa enemmän kuin tavallisesti. Suomessa suunnitellaan kuitenkin – työttömyyden kasvaessa – jo päätettyjen 4,5 miljardin sopeutuksen päälle vielä 3 miljardin lisäsopeutusta. Suunta on tukevasti kohti pitkittyvää taantumaa.

Suomen talous on supistunut jo kaksi vuotta putkeen. Tällekin vuodelle ennustetaan käytännössä nollakasvua. Vuodelle 2015 povataan sentään 1,3 prosentin kasvua. Mutta komission ennusteet ovat viime vuosina olleet systemaattisesti liian optimistisia. Olli Rehnin vuodesta toiseen toistuvat lausunnot, joiden mukaan pahin on ohi ja ensi vuonna talous kasvaa ovat jo muuttuneet vitsiksi. Kreikan tapauksessa ennusteet ovat menneet katastrofaalisen pieleen.

Komission tekemät Kreikan bkt:n ennustevirheet (Gustav Hornin esitys 4.3.2014 Helsingissä)
Komission tekemät Kreikan bkt:n ennustevirheet (Gustav Hornin esitys 4.3.2014 Helsingissä)

Mutta eivät komission ennusteet Suomenkaan osalta ole menneet ihan nappiin. Vielä alkuvuonna 2013 komissio ennusti 0,3 prosentin kasvua vuodelle 2013, toteuma oli -1,5 prosenttia. Vuosi sitten komissio ennusti 1,2 prosentin kasvua vuodelle 2014, nyt kasvuennuste on 0,2 prosenttia.

Euroopan komission ennusteet bkt:n kehityksestä Suomessa (European Economic Forecasts)
Euroopan komission ennusteet bkt:n kehityksestä Suomessa (European Economic Forecasts)

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n työpaperin mukaan Euroopan komission talousennusteet ovat menneet pieleen, koska on systemaattisesti aliarvioitu julkisen talouden sopeutusten vaikutus talouskasvuun kriisin aikana. Normaalioloissa kerroin on pienempi, koska rahapolitiikalla voidaan kompensoida sopeutuksen vaikutuksia, mutta tällä hetkellä ohjauskorkoa on nollan tuntumassa eikä siitä saada apua. Osittaista oppimista on tapahtunut, sillä ero komission ennusteen ja toteutuneen bkt:n välillä on kaventunut.

Hallitus sopeuttaa jo 4,5 miljardin edestä

Hallitus on hallitusohjelmassa ja kehysriihissään 2012 ja 2013 päättänyt yhteensä 4,5 miljardin menoleikkauksista ja veronkorotuksista tälle hallituskaudelle.  Suuri osa on jo toteutettu, mutta vuonna 2015 veronkorotuksia ja menoleikkauksia astuu voimaan vielä 1,8 miljardin euron arvosta ja harmaan talouden torjunnasta arvioidaan lisäksi 300 miljoonan tuloja.

Valtiovarainministeriössä on laskettu, että jos hallitus haluaa pitää kiinni tavoitteestaan velkaantumisen taittamisesta vaalikauden loppuun mennessä, on jo päätettyjen sopeutustoimien lisäksi vuonna 2015 tehtävä kolmen miljardin sopeutustoimet eli veroja on korotettava ja menoja leikattava.

Valtiosihteeri Hetemäen vetämän finanssipolitiikan asiantuntijaryhmä totesi, että sopeutusta ei kannata tehdä kerralla, vaan jaksottaa kolmelle vuodelle, ettei tapeta orastavaa talouskasvua.

Hetemäen työryhmä arvioi, että sopeutuksen kerroin on 0,5-1. Tämä tarkoittaa, että miljardin menoleikkaus pienentää myös bruttokansantuotetta 0,5-1 miljardilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että miljardin sopeutuksella bkt-kasvu olisi 0,26 – 0,52 prosenttiyksikköä pienempi kuin ilman sopeutusta.

Minkälainen vaikutus hallituksen suunnittelemalla sopeutuksella on?

IMF:n työpaperin mukaan on turvallista olettaa, että kerroin on edelleen yli 1. VM:n arviot sopeutuksen vaikutuksista ovat siis ylioptimistiset.

Jos kerroin on esimerkiksi 1,5*, jo miljardin euron sopeutus ensi vuonna leikkaa bkt:ta 0,8 prosenttiyksikköä eli puolet komission ennustamasta 1,3 prosentin kasvusta. Valtiovarainministeri ja pääministeri ovat viime päivinä puhuneet 1,5 miljardin etupainotteisesta lisäsopeutuksesta. Se söisi melkein koko ensi vuodelle ennustetun talouskasvun. Kokoomuksen ja RKP:n kaipaama 2 miljardin sopeutus tarkoittaisi 1,5 prosenttiyksikköä ennakoitua alhaisempaa kasvua eli pitäisi Suomen taantumassa.

Juha Sipilän esittämä 8 miljardin leikkaukset, jaksotettunakin, olisivat jo silkkaa hulluutta. Keskustan hellimät maanviljelijät ja pienyrittäjät tuskin kiittävät kun kotimainen kysyntä romahtaa.

Ottaen huomioon, että menoleikkausten kerroin on suurempi kuin veronkorotusten, ovat Kokoomuksen, RKP:n ja Keskustan linjaukset, että sopeutus pitäisi tehdä pääsääntöisesti tai kokonaan leikkauksin, myrkkyä kasvulle ja työllisyydelle.

Kun otetaan huomioon, että jo päätettyjen sopeutustoimien vaikutukset on todennäköisesti aliarvioitu, päädytään jo ”pienellä” miljardin lisäsopeutuksella tukevasti miinukselle 2015. Näillä näkymin menemme kohti neljättä vuotta kun valtiontaloutta sopeutetaan ja neljättä vuotta kun talous supistuu.

Hallitus on tehnyt sopeutuspäätöksiä tavoitteena taittaa velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mittakaava on toinen, mutta Kreikan tapaan Suomessa toteutetut kiristykset ovat toimineet tarkoitustaan vastaan, koska ne ovat supistaneet taloutta ja velkasuhde on siksi sopeutuksista huolimatta jatkanut kasvuaan. Olisiko liikaa toivottu, että otettaisiin opiksi jo kun kolmas kerta toden sanoo?

Valtiontalouden sopeutus ei vaikuta kasvuun ja työllisyyteen vain lyhyellä aikavälillä. Kun talous ei kasva, niin työttömyys pitkittyy. Syntyy joukko, joka ei koskaan palaa työmarkkinoille kuten 1990-luvun laman jälkeen nähtiin. Se tarkoittaa valtavaa inhimillistä kärsimystä, mutta myös talouden tuotantopotentiaalin menetystä, joka haittaa kasvua pitkällä aikavälillä.

* Almunia et al. (2010) mukaan kerroin on 1,6 perustuen 1930-luvun kokemuksiin, jolloin oltiin vastaavassa tilanteessa. Erään mallinnuksen mukaan kerroin voi joskus olla jopa suurempi kuin 3.

Blogikuva Hildur

 

 

 

 

Lue myös

Kolme miljardia

Hyvä talouspolitiikka ei synny paniikissa

Terveiset säätytalolle: Investointeja, ei leikkauslistoja