Vanhemmat, ei tehdä tästä henkilökohtaista

Lastenkasvatus herättää suuria tunteita. Keskusta ja Perussuomalaiset ovat arvostelleet kovin sanoin hallituksen budjettiriihen päätöstä kotihoidontuen uudistuksesta. Oppositiopuolueet tekivät yhdessä jopa välikysymyksen, jossa vaaditaan perheille valinnanvapautta lasten hoidon suhteen.

Argumentti perheen täydellisestä oikeudesta päättää omista asioistaan on lähinnä huvittava ja populistinen. Pitkälle vietynä ajatus tarkoittaisi nimittäin sitä, että perheestä tulisi lainsäädännön ulkopuolella oleva yksikkö, jonka toimintaan viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua.

Kotihoidontuen uudistusta on perusteltu sukupuolten välistä tasa-arvoa parantavana ja naisten työuria pidentävänä toimenpiteenä. Molemmat perustelut ovat täysin valideja, mutta lapsen kannalta jossain määrin toissijaisia. Merkittävämpää uudistuksessa on sen käyttäytymistä ohjaava vaikutus julkisen varhaiskasvatuksen suuntaan.

Emeritusprofessori Jorma Sipilän mukaan varhaiskasvatus hyödyttää lasta enemmän kuin mikään myöhempi koulutus. Kansainvälinen tutkimus osoittaa yhä vahvemmin, että lapset tarvitsevat osallisuutta jo pieninä. Nykysysteemissä valtio maksaa siitä, että vanhemmat pitävät lapsensa poissa varhaiskasvatuksen piiristä. Rahan ottavat vastaan myös ne, joiden valmiudet lapsenkasvatukseen ovat puutteelliset.

Varhaiskasvatus on myös yksi kustannustehokkaimpia pitkän tähtäimen investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Sipilän mukaan logiikka on yksinkertainen: lapsista tulee vuosikymmenien ajaksi joko hyvinvointipalveluiden tuottajia tai niiden kuluttajia.

Yhden syrjäytyneen nuoren on arvioitu maksavan yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Ennaltaehkäisy tulee huomattavasti halvemmaksi kuin oireiden korjaaminen. Taloustieteellisesti ajatellen tällaiset investoinnit ovat järkeviä vaikka lainarahalla. Investoinnille maksetaan myös koron korkoa, sillä kognitiivisilla taidoilla on tapana kumuloitua. Jos lapsen mahdollisuudet hyvään elämään paranevat samalla, pidettäköön sitä tuottavan investoinnin positiivisena sivutuotteena.

Kyse ei ole myöskään vanhempiin tai lapsiin kohdistuvasta vapaudenriistosta. Suomessa ei edelleenkään ole päivähoitopakkoa. Lapsen saa jatkossakin kasvattaa kotona ja tällaista toimintaa jopa tuetaan julkisin varoin. Perheiden valinnanvapaus siis säilyy. Valtion tehtävänä ei ole kuitenkaan neutraalisti tukea kaikkia toimintamalleja tasapuolisesti, jos tutkimustulokset osoittavat tietyn mallin olevan muita parempi.

Budjettiriihen päätökset ristiriitaisia

Vaikka kotihoidontuen uudistusta voidaan pitää erityisesti huono-osaisten lasten kannalta erinomaisena ratkaisuna, rakenneuudistus tehtiin lupausten mukaisesti niin, että kaikkiin sattui. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisella pyritään vähentämään marginaalista vapaamatkustamista silloin kun toinen vanhemmista on kotona. Todellinen isku kohdistuu kuitenkin – anteeksi populistinen ilmaisutapani – lapsiin.

Jälleen kerran on vedottava varhaiskasvatusargumenttiin. Varhaiskasvatuksen hyödyt lapselle ovat todistetusti niin suuret, että oikeus päivähoitoon on säilytettävä, vaikka hyvä hoitopaikka löytyisi myös kotoa. Päivähoito-oikeudella viitataan nimenomaisesti lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta; ei vanhempien oikeuteen luistaa vastuustaan lapsen kasvattajina.

Tilannetta on hyvä havainnollistaa vertaamalla varhaiskasvatusta oppivelvollisuuteen. Pitäisikö lapsen oikeutta opetukseen rajata, jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona? Peruskoulun lailla varhaiskasvatuksella pyritään kehittämään lapsen sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja. Kyse ei ole lapsiparkista, jonne vanhemmat jättävät hoidokkinsa saadakseen enemmän vapaa-aikaa. Päivähoito on tuottava sosiaalinen investointi.

Vaikka subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikuttaa vain pieneen osaan lapsiperheistä, on sillä laajempaa merkitystä myös ideologisesti.  Muutos on nimittäin askel sivuun universaalin sosiaalipolitiikan tieltä. Päivähoito-oikeus ei ole jatkossa sama kaikille lapsille taustasta riippumatta. Tämä on suuri hinta pienten säästöjen päätöksestä.

Lisää aiheesta:

https://sorsafoundation.fi/2012/06/09/impulsseja-2012-kotihoitoloukku/
https://sorsafoundation.fi/2012/10/22/impulsseja-lokakuu-2012-lapsiystavalliseen-yhteiskuntaan-nyt/
https://sorsafoundation.fi/2013/04/05/ennaltaehkaisy-valtion-investointikohteeksi/