Murron työryhmän verotroijalaiset

Risto Murron Kasvuriihi-työryhmän loppuraportti sisältää perintöveron poiston lisäksi 17 muuta veroehdotusta. Toiminnanjohtajamme Lauri Finér käy ne läpi kirjoituksessaan. Ehdotuksia yhdistää se, ettei niitä ole perusteltu tutkimustiedolla ja niiden vaikutukset kasvuun olisivat kyseenalaisia. Ne myös kaventaisivat veropohjaa ja voisivat heikentää julkista taloutta jopa miljardiluokassa. Hyötyjiä olisivat lähinnä varakkaat sijoittajat ja suuryritykset.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen, jossa se aikoo päättää muun muassa kasvua vauhdittavista toimista. Varakkaiden etujärjestöt ovat kehysriihen alla onnistuneet kääntämään keskustelun kasvutoimista veronalennuksiin. Tämä joukko pääsi ääneen myös Orpon nimittämässä Kasvuriihi-työryhmässä.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä työryhmä antoi loppuraporttinsa helmikuun lopussa. Suurimman huomion herätti työryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Ehdotus herätti kritiikkiä, sillä tutkimusten mukaan se ei olisi hyvä keino vauhdittaa kasvua, vaikka tämä on Kasvu-riihityöryhmä tavoite. Sen sijaan veron poistosta hyötyisivät lähinnä vauraat suvut.

Kohu perintöverosta peitti alleen raportin 17 muuta veroehdotusta, joista keskeisemmät käyn läpi tässä blogissa. Ehdotukset näyttäytyvät troijalaisilta hevosilta, joiden todellinen merkitys selviää kurkkaamalla kuolainten alle.

1. Osakesäästötilin laajennus (työryhmän ehdotus 3.1)

Murron työryhmä ehdottaa, että niin kutsutun osakesäästötilin “hyödyntämismahdollisuuksia voisi laajentaa”. Osakesäästötilille voi tällä hetkellä tallettaa 100 000 euroa, jotka voi sijoittaa pörssiosakkeisiin. Osakkeista kertyneistä myyntivoitoista ja osingoista ei makseta veroa ennen kuin varoja nostetaan ulos tililtä. Toisaalta osinkoveroprosentti on tällöin korkeampi kuin suorissa osakesijoituksissa. Osinko- ja myyntivoittoveroa ei kuitenkaan makseta lainkaan, jos osakesäästötili siirtyy perilliselle perintönä.

Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan osakesäästötilistä aiheutuu valtiolle kymmenien miljoonien eurojen veromenetykset ja se hyödyttää lähinnä varakkaimpia. Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että osakesäästötilistä olisi hyötyä kasvun kannalta. Ylipäänsä tutkimuksissa ei ole havaittu, että osinkoverotuksen tasolla olisi olennaista vaikutusta investointeihin tai kasvuun. Tästä huolimatta työryhmä ehdottaa osakesäästötilin veroetujen laajentamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin ja rahastosijoituksiin.

Ehdotus siis tarkoittaisi, että perheyrityksissä voitaisiin minimoida osinkoverot sijoittamalla omistukset osakesäästötilille. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kokoomus on ehdottanut, että osakesäästötilisijoitusten yläraja poistettaisiin. Nämä ehdotukset yhdessä tekisivät tosiasiallisesti osinkojen ja myyntivoittojen veronmaksusta vapaaehtoista samaan tapaan kuin vakuutuskuorisijoituksissa.

2. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajennus (ehdotus 3.3)

Perintö- ja lahjaverossa on mahdollista saada merkittävä sukupolvenvaihdoshuojennukseksi kutsuttu verotuki. Viime viikolla julkaistu raporttimme osoitti, että lahjoituksissa verotuki oli vuosina 2020–2024 peräti 77 prosenttia verosta, jota muut maksavat samanarvoisista lahjoista. Toisin sanoen vero jää alle neljännekseen normaalista. Yhteensä verotuki on ollut vuosittain keskimäärin 200 miljoonaa euroa, josta on hyötynyt alle 3000 suomalaista.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuesta ovat hyötyneet lähinnä vauraat suvut. Verotuen nimellä viitataan siihen, että huojennuksen tarkoituksena on edistää perheyritysten siirtämistä seuraavan sukupolven yrittäjille. Nimestään huolimatta verohuojennuksen voi saada myös sijoitusvarallisuudesta, joka ei suoraan liity suvun yritystoimintaan. 

Nyt Murron työryhmä esittää verotuen merkittävää laajennusta vaihtoehtona perintö- ja lahjaverosta luopumiselle (ks. raportin liite 2.2). Ehdotuksessa verotuen voisi jatkossa saada lähes kaikesta osakevarallisuudesta. Se tarkoittaisi, että valtaosan perintö- ja lahjaverosta voisi välttää yksinkertaisesti siirtämällä omaisuuden holding-yhtiöön. Omaisuus voisi olla yritysten ohella kiinteistöjä, arvopapereita, jalokiviä, veneitä – siis mitä tahansa.

Ehdotuksen toteutuminen uhkaisi johtaa satojen miljoonien eurojen vuosittaisiin veromenetyksiin, kun verojärjestelyt helpottuisivat lasten leikiksi. Joissain tilanteissa se alentaisi perinnöistä ja lahjoista maksettua veroa jopa enemmän kuin Murron työryhmän vaihtoehtoinen ehdotus verojen poistamisesta kokonaan ja siirtymisestä niin kutsuttuun Ruotsin malliin.

3. Osinkoverotuksen alentaminen suuromistajilta (ehdotus 3.4)

Suomen nykyinen listaamattomien osakeyhtiöden osinkoverotus on katsottu ongelmalliseksi kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa (ks. tämän raportin luku 2.4.2). Matalasti verotetut huojennetut osingot johtavat verosuunnitteluun, joka haittaa talouden toimintaa. Verotuki hyödyttää lähinnä varakkaimpia omistajia, sillä se perustuu yrityksen varallisuuden määrään – enimmäisverotuen saaminen edellyttää noin kahden miljoonan euron omaisuutta.

Käsittelen verotukea ja osinkoverotuksen uudistamista viime vuonna julkaistussa raportissani. Laboren laatimat laskelmat osoittivat, että osinkoverotuksen uudistaminen verotukea leikkaamalla voisi lisätä verotuloja vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Samalla ratkaistaisiin tutkimuksissa esiin nostettuja ongelmia.

Murron työryhmän osinkoverouudistus saa kuitenkin hieromaan silmiä. Se ehdottaa, että huojennettujen osinkojen veronalainen osuus nostetaan asteittain 25 prosentista 40 prosenttiin ja 150 000 euron ylärajasta luovutaan. Tämä tarkoittaa, että huojennettujen osinkojen veroprosentti nousisi nykyisestä 7,5 prosentista 12,0 prosenttiin 150 000 euroon asti.

Samalla sitä suuremmissa osingoissa vero enemmän kuin puolittuisi 28,9 prosentista 13,6 prosenttiin. Toisin sanoen työryhmä ehdottaa massiivista veronalennusta kaikkein suurimpia osinkoja nostaville, mikä alentaisi verotuloja jopa enemmän kuin pieni veronkorotus pienempiin osinkoihin niitä nostaisi.

Merkillepantavaa on myös, ettei työryhmän ehdotuksessa ole esitetty muutoksia nykyisen osinkoverotuksen suurimpaan ongelmaan: kahdeksan prosentin tuottorajaan suhteessa osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuuteen. Korkea raja yhdessä nettovarallisuuteen liittyvän manipuloinnin kanssa johtaa aggressiiviseen verosuunnitteluun niin kutsutulla tulonmuunnolla (ks. tämän raportin luku 2.4.2). Näyttää siltä, että varakkaimpien sukujen edustajat ovat päässeet sanelemaan työryhmän ehdotuksia tässäkin kohdin.

4. Rahastosijoitusten ja yritysjärjestelyjen verovapauksien laajennus (ehdotukset 3.5–3.9)

Murron työryhmän raportissa on useita ehdotuksia, joilla laajennettaisiin rahastosijoitusten ja yritysjärjestelyjen verovapauksia nykyisestä. Jotkin ehdotukset ovat teknisiä ja varsin harmittomia.  Tällainen on esimerkiksi ehdotus siitä, että yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusrahastojen kautta tekemiä sijoituksia kohdeltaisiin verotuksessa samoin kuin niiden suoria sijoituksia. Tasapuolisuutta ja tarpeettomien esteiden poistoa voi pitää hyvinä tavoitteina. Toisaalta näillä ehdotuksilla on tuskin olennaista vaikutusta kasvuun, joka oli työryhmän mandaatti.

Osa työryhmän ehdotuksista on kyseenalaisempia, sillä niistä voi seurata ei-toivottuja ongelmia. Raportissa muun muassa halutaan laajentaa ulkomaisten pääomasijoittajien verovapauksia tilanteissa, joissa sijoittaja on maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Tällaisia maita ovat lähinnä veroparatiisit, joita on mahdollista hyödyntää verovälttelyssä ja jopa talousrikollisuudesta. On syytä ihmetellä, miksi työryhmä haluaa suosia tällaisia sijoituksia. On myös kyseenalaista, että työryhmä keskittyy teknisiin veromuutoksiin, jotka voivat johtaa aggressiivisen verosuunnittelun lisääntymiseen. Nämä vaikutukset raportti sivuuttaa kokonaan.

5. Yritysten osakekauppojen verovapauden laajennus (ehdotus 3.10)

Tällä hetkellä osakeyhtiöiden saamat niin kutsuttujen käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot ovat eräissä tilanteissa verovapaita. Verovapaus koskee esimerkiksi liiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiön osakkeiden myyntiä. Pääomasijoitusyhtiöiden ja muiden sijoitusyhtiöiden verovapauksia on kuitenkin rajoitettu muun muassa siksi, ettei niiden avulla voisi välttää veroa muun sijoitusomaisuuden myyntivoitoista.

Nyt Murron työryhmä ehdottaa suuria laajennuksia verovapauksiin, jolloin verovapaudet koskisivat miltei kaikkia osakesijoituksia, kunhan omistusosuus on riittävän suuri. Muutos helpottaisi olennaisesti sijoitustuotoista maksettavien verojen välttämistä ja voisi johtaa merkittäviin veromenetyksiin. Yrityskaupoissa liikkuu suuria summia, joten jopa yksittäistapauksissa veromenetykset voisivat nousta satoihin miljooniin euroihin. Tutkimusten perustella tällaisilla muutoksilla tuskin vauhditettaisiin kasvua olennaisesti.

6. Kansainvälistä verovilppiä estävän lähdeveromenettelyn vesittäminen (ehdotus 3.12)

Suomalaisiin pörssiosakkeisiin on voinut sijoittaa niin kutsuttujen hallintarekistereiden kautta siten, ettei osakkeiden omistaja ole ollut Verohallinnon tiedossa. Tavoitteena on ollut helpottaa omistusten hallintaa. Samalla malli on kuitenkin avannut mahdollisuuksia talousrikollisuudelle, jossa veroja vältetään piilottamalla osakkeiden tuottoja viranomaisilta. Pelkästään osinkoveromenetykset ovat nousseet Suomessa jopa 80 miljoonaan euroon vuodessa.

Tähän verovilppiin on puututtu Suomessa vuodesta 2021 alkaen talousjärjestö OECD:ssa kehitetyllä TRACE-mallilla (Treaty Relief and Compliance Enhacement). Malli siirtää vastuun osinkoveron oikeasta perimisestä osittain osakkeita säilyttäville rahoituslaitoksille, millä on onnistuttu hillitsemään osinkoverojen välttämistä olennaisesti ilman hallintokulujen olennaista nousua. Muutoinkin kokemukset mallista ovat olleet positiivisia ja saman tyyppistä mallia ollaan ottamassa käyttöön koko EU:ssa niin kutsutulla FASTER-direktiivillä.

Yksi Murron työryhmän oudoimmista ehdotuksista on, että hyväksi todettua mallia heikennettäisiin. Työryhmä ehdottaa paluuta niin kutsuttuun ”kevennettyyn selvitysvelvollisuuteen”, mikä vesittäisi mallin toimintaa ratkaisevasti ja avaisi ovia talousrikollisille. Pahimmillaan se johtaisi kymmenien miljoonien eurojen veromenetyksiin ja auttaisi esimerkiksi venäläisiä oligarkkeja piilottamaan omistuksiaan. Kuvitteleeko työryhmä todella, että Suomen kasvu on pimeiden sijoitusten varassa?

7. T&K-vähennyksen ja suurten investointien verotuen kasvattaminen

Murron työryhmä ehdottaa, että yritysverotuksen tutkimus- ja kehitystoiminnan verotukea kasvatettaisiin niin, että siltä poistettaisiin euromääräinen yläraja. Lisäksi tukea voisi ehdotuksessa saada myös tappiollinen yritys. Euromääräisen ylärajan sijaan tuen yläraja perustuisi yrityksen maksamiin yhteisöveroihin niin, että nykyisin voitoista perittävä 20 prosentin vero voisi alentua enimmillään 15 prosenttiin. Vastaavaa verotukea ehdotetaan myös vihreän siirtymän investointeihin.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä vihreiden investointien verotukia voi pitää perusteltuna joissain tilanteissa. Se muun muassa edellyttää, että verotuet pystytään rajaamaan tehokkaasti oikeisiin kohteisiin eivätkä ne ole kohtuuttoman suuria, jolloin haitat ylittävät hyödyt. Ylärajattomat verotuet muodostaisivat huomattavan riskin veromenetyksille, eikä ole varmuutta, että näin suuri tuki voitaisiin kohdistaa tehokkaasti.

Samalla on selvää, että siirtymä fossiilittomaan talouteen vaatii valtavia investointeja, joka edellyttää toimia myös valtiolta. Kyse on kuitenkin yksityiskohdista ja siitä, millaisilla instrumenteilla kannustimet ja tuet toteutetaan. Esimerkiksi paraikaa eduskunnan käsittelyssä oleva suurten vihreiden investointien verotuki on saanut laajaa kritiikkiä riippumattomilta asiantuntijoilta. Muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat kritisoivat ehdotusta rajusti: “sen ei voida odottaa synnyttävän merkittäviä pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia tai tasapainottavan julkista taloutta”.

Kansainvälisesti vertaillen isot verotuet olisi siis hyvin vaikea ellei jopa mahdoton suunnitella tehokkaiksi, jolloin vaihtoehtona pitäisi harkita muita vaihtoehtoja, kuten suoria tukia. Sen sijaan veromenetykset voisivat nousta jopa yli miljardiin euroon vuodessa.

Samalla on selvää, että verotuet hyödyttäisivät ennen muuta yritysten omistajia eli lähinnä varakkaimpia suomalaisia sekä olennaisesti myös Suomessa toimivien yritysten ulkomaisia omistajia. Verotuen kasvattaminen asettaisi myös yritykset hyvin eriarvoiseen asemaan riippuen niiden toimialasta. Pienillä yrityksillä on yleisesti heikommat mahdollisuudet hyödyntää tällaisia verotukia, joten ne joutuisivat todennäköisesti maksamaan voitoistaan suurempaa veroa. Tämän ongelman myös VATT toi esiin lausunnossaan. Jos halutaan, etteivät tuet kasvata eriarvoisuutta, se pitäisi huomioida talouspolitiikan kokonaisuudessa esimerkiksi toimien rahoituksesta päätettäessä.

8. Veroparatiisitalouden edistäminen muun muassa korkovähennysrajoituksen vesittämisellä (ehdotukset 4.10 ja 4.16)

Hyvin erikoinen on myös Murron työryhmän ehdotus siitä, että Suomen tulisi helpottaa monikansallisten yritysten korkojärjestelyjä, joilla ne ovat siirtäneet voittojaan yritysverokeitaisiin. Työryhmän ehdotuksessa niin kutsuttu korkovähennysrajoitus asetettaisiin vastaamaan EU:n veronkiertodirektiivin minimitasoa, vaikka tiedetään, että se johtaisi vähintään kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisiin veromenetyksiin. Julkisuudessa on käsitelty muun muassa sähkönsiirtoyhtiö Carunan verovälttelyä, jota on saatu vihdoin hillittyä sääntelyn tiukennuksilla.

Sen sijaan korkojärjestelyjen helpottaminen ei auttaisi kasvua. Päinvastoin järjestelyihin on puututtu kansainvälisesti, sillä ne haittaavat markkinoiden toimintaa, kun niistä voivat hyötyä vain harvat suuryritykset muiden yritysten kustannuksella. Esimerkiksi OECD on suosittanut tiukempaa puuttumista korkojärjestelyihin. Käsittelin vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessani, kuinka suuryritysten edunvalvojat ovat ennenkin onnistuneet vesittämään korkovähennysrajoituksia, mikä on ollut haitallista koko yhteiskunnalle.

Murron työryhmä asettuu esityksellään jatkoksi tälle kyseenalaiselle edunvalvonnalle, jolla edistetään lähinnä veroparatiisitaloutta. Siitä on kyse myös työryhmän ehdotuksessa matalan verotuksen erityistalousalueista. Työryhmä ei avaa tarkemmin millaisia erityisalueita se haluaa, mutta kansainvälisesti niitä käytetään toisena nimenä veroparatiiseille. Nimenomaan tällaiseen verotukikilpailuun on haluttu puuttua OECD:n johdolla viime vuosikymmenten aikana.

9. Yhteenveto

Murron työryhmän veroesitykset voisivat siis johtaa jopa miljardien veromenetyksiin, mutta on epäselvempää, mitä tekemistä niillä olisi kasvun kanssa. Ne puhkoisivat veropohjaan verovälttelijöiden mentäviä aukkoja, vaikka tutkijat ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijat ovat yleisesti sitä mieltä, että laajat ja tiiviit veropohjat ovat taloudelle parempi vaihtoehto. Laajat veropohjat myös mahdollistavat veroprosenttien pitämisen matalampana.

Työryhmällä on myös muutamia muita veroehdotuksia, joita en käsitellyt edellä, sillä niiden ongelmat eivät ole niin ilmeisiä. Työryhmä ehdottaa muun muassa aurinko-, merituuli- ja vesivoiman kiinteistöverotuksen uudistamista. Nämäkin ehdotukset (4.4 ja 4.5) kaipaavat kuitenkin lisäselvityksiä, sillä työryhmän analyysi raportissa jää pinnalliseksi. Olennainen puute työryhmän raportissa onkin, että sen ehdotukset eivät perustu tutkimukseen tai edes huolellisiin selvityksiin.

Raportissa painottuvat yksityiskohtaiset veroehdotukset. On tuskin sattumaa, että työryhmässä on ollut verokonsultointialan edustus. Sen panos näkyy myös raportin lopputuloksessa. Vaikka kansantalous ei hyötyisi veropohjan aukoista, verokonsulteille ne tarkoittavat bisnestä.

Murron työryhmän tavoitetta talouden uudistamisesta voi pitää hyvänä. Ristiriitaista on kuitenkin se, että se esittää talouden uudistamiseksi vanhoja – huonoiksi todettuja keinoja. Tutkimusten mukaan omistajia hyödyttävät veronalennukset eivät useinkaan ole tehokas keino edistää kasvua.

Ehdotukset rikkaimpien veronalennuksista näyttävät erikoisilta siksikin, että muualla maailmassa pohditaan juuri nyt, mistä löydettäisiin lisää verotuloja puolustusinvestointien ja muiden tarpeellisten lisämenojen kattamiseen. Varakkaimpien verotus oli pääaiheena esimerkiksi Euroopan parlamentin verokonferensissa tämän viikon tiistaina (18.3.2025).

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.

Kuva: Robert Huffstutter (CC BY 2.0).