Keskeisin kysymys nykypäivän sosialidemokraateille tulisi kesäkuun alun What next for European social democracy -seminaarissa Helsingissä puhuneen tutkimusjohtaja Christian Krellin mukaan olla, miten sovittaa poliittinen ohjelma digitalisaation aikakauteen. Olennaista Krellin mukaan on ymmärtää, kuinka totaalinen ilmiö maailman muuttuminen digitaaliseksi on. Jotkut ennakoivat siitä yhtä suurta muutosta kuin mitä kirjapainotaito sai aikaan 1400-luvulla.

Digitalisaatio muuttaa Krellin mukaan tilan muotoa ja sosiaalista merkitystä. Siinä missä tähän asti tila on rakentunut paikoista, muuttaa uusi teknologia kaiken virtauksiksi. Tähän asti teollinen tuotanto ja poliittinen valta ovat kytkeytyneet paikkoihin ja alueisiin, ja tämän todellisuuden hallinnassa sosialidemokraatit ovat perinteisesti olleet hyviä. On kuitenkin kysyttävä kuinka käy, kun valta ei enää sijaitsekaan paikoissa, vaan kyvyssä hallita ja käyttää dataa, kysyi Krell, tukeutuen professori Manuel Castellsin ideaan uudesta virtausten tilan muodosta, joka tulee vallitsevaksi paikkojen tilan aikakauden jälkeen.

Sosialidemokraattisia arvoja ei Krellinkään mielestä tarvitse panna uusiksi. Kyse on yhteiskunnallisen analyysin päivittämisestä uuteen aikakauteen. Tuossa analyysissä keskeistä on digitalisaation asettamat haasteet ihmisten yksityisyydelle, yhteiskunnan oikeudenmukaisuudelle sekä yhteiskunnan jäsenten väliselle solidaarisuudelle, katsoi Krell.

Meistä kertyy jatkuvasti dataa erilaisille digitaalisten palvelujen tarjoajille. Tuo data on arvokasta yrityksille, joiden lisäksi siitä ovat kiinnostuneet turvallisuusalan toimijat. Näiden tahojen tavoitteena on täysin läpinäkyvä yhteiskunta. Krellin mukaan visio on pelottava. Täysin läpinäkyvä yhteiskunta olisi myös epävapaa yhteiskunta, sillä se saisi meidät tarkkailemaan tekemistämme sellaisten toimijoiden näkökulmasta, joiden tarkoitusperiin emme täysin luota.

Digitalisaation keskeisin oikeudenmukaisuuskysymys Krellin mukaan on, mitä tapahtuu työlle. Olemme tottuneet ajatukseen, että uusi teknologia tekee työelämästä joustavampaa. Kuitenkin joustavuusodotukset eli käsitys siitä, mitä joustavuudella tarkoitetaan, voi olla erilainen työnantajilla ja työntekijöillä. Uuden teknologian mahdollistamat ansaintatavat tuottavat oikeudenmukaisuushaasteita myös hyvinvointivaltiolle, sillä uber-taksien arvonlisää on vaikea verottaa eivätkä kuljettajan tai asiakkaan suojelemiseksi säädetyt oikeusnormit ulotu niihin, katsoi Krell.

Digitalisaatio alkaa Krellin mukaan vaikuttaa ihmisten väliseen solidaarisuuteen sitä mukaa, kun sosiaalinen todellisuutemme muuttuu sähköisten alustojen välittämäksi. Jo tänään todellisuuttamme seulovat internetin hakukoneet ja uutisalustat, joiden algoritmit säätelevät sitä, mikä osa todellisuudesta tietoisuudellemme välittyy. Tulevaisuudessa ehkä elämme jonkinlaisessa virtuaalitodellisuudessa. Tämä voi suoraan uhata erästä solidaarisuuden käsitteellistä ehtoa: voidaksemme muodostaa moraaliyhteisön, meidän tulee olla tietoisia toisista ihmisistä ja heidän tilanteestaan. Sosialidemokraattisen ohjelman on syytä ottaa uuden teknologian haasteet tosissaan, vaati Krell.

Christian Krellin esitelmä Sosialidemokraattinen digitalisaatiopolitiikka Youtubessa.

Krellin ja kahden muun saksalaisvaikuttajan artikkeli digitalisaatiopolitiikasta vapauden, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden näkökulmasta luettavissa säätiön Impulsseja-sarjassa.