Nordmod2030-raportti pohjoismaisen mallin taloudellisista edellytyksistä

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Pohjoismaat ovat menestyneet 2000-luvun alkuvuosina taloudellisesti paremmin kuin little engines kansiuseimmat muut kehittyneet taloudet.  Ne ovat olleet kärkisijoilla kilpailukykyä ja työllisyyttä arvioivilla mittareilla sekä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä. The Economist kutsui pohjoismaista mallia helmikuussa 2013 seuraavaksi ”supermalliksi”. Onko väitteessä perää?

Harvardin professori Richard B. Freeman käsittelee pohjoismaisen mallin taloudellista menestystä raportissa Little Engines that Could: Can the Nordic economies maintain their success.

Pohjoismaiden selviytyminen talouslamasta

Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti Pohjoismaihin eri tavoin. Norjaa lukuun ottamatta kaikkien bruttokansantuote laski vuosina 2007–2009 Yhdysvaltoja ja EU-maiden keskiarvoa enemmän. Kriisi ei kuitenkaan kasvattanut työttömyyttä Pohjoismaissa yhtä merkittävästi kuin muualla. Edes pitkäaikaistyöttömyys tai nuorisotyöttömyys ei noussut yhdessäkään Pohjoismaassa kuin vaatimattomasti verrokkimaihin nähden. Toisaalta työllisyyttä ylläpidettiin erityisesti Suomessa ja Tanskassa tuotannon ja tuottavuuden kustannuksella eikä vajetta Yhdysvaltoihin, Norjaan ja Ruotsiin pystytty kuromaan kunnolla kiinni seuraavina vuosina.

Pohjoismaat menestyivät tarkastellulla ajanjaksolla (2000–2012) Yhdysvaltoja ja EU:n keskiarvoa paremmin myös finanssipuolella (pienenä poikkeuksena kuitenkin Islanti, joka kärsi vakavasta pankkikriisistä). Velan suhde bruttokansantuotteeseen sekä vuotuiset ali- ja ylijäämät olivat myös erinomaisella tasolla. Pörsseistä ainoastaan Suomen HEX-indeksi ei pystynyt palaamaan talouskriisin jälkeen lähelle aiempaa tasoaan.

Perusasiat kunnossa

Useimmat talouskasvun potentiaalia analysoivat mittarit antavat Pohjoismaille hyvän arvosanan. Ne ovat pääosin markkinamyönteisiä ja panostavat huomattavan paljon tutkimus- ja kehitystoimintaan. Hyvää taloudellista suoriutumista selittääkin inhimillisen pääoman kehittäminen ja innovaatiot. Pohjoismaat ovat ”kokoaan suurempia” niin korkeakoulujen tasossa kuin patenttien määrässä.

Yhtenä selityksenä taloudelliselle menestykselle on nostettu esiin myös suuri sosiaalinen luottamus sekä yhteiskunnan eheys. Luottamus toisiin ihmisiin on tutkimusten mukaan korkeampi pienten tuloerojen maissa. Sen hyödyt heijastuvat niin talouselämään kuin ihmisten hyvinvointiin, sillä luottamus on välttämätöntä suurelle osalle taloudellista ja yhteisöllistä toimintaa. Samasta sosioekonomisesta ryhmästä tulevat päätyvät helpommin samankaltaisiin johtopäätöksiin esimerkiksi politiikasta, mikä luo institutionaalisen ympäristön, jossa taloudelliset intressit ovat monelta osin yhteneväisiä.

Luottamusta kasvattaa epäsuorasti myös työmarkkinajärjestöjen neuvottelemat yleiset työehtosopimukset, sillä ne pienentävät palkkaeroja työntekijöiden välillä. Yleisillä työehtosopimuksilla on myös pystytty onnistuneesti hillitsemään palkkojen nousua talouden sakatessa ja pyritty näin välttämään työttömyyden liiallista kasvua.

Globaalin toimintaympäristön muutos luo uusia uhkia

Pääoman – ja enenevissä määrin myös työvoiman – vapaa liikkuminen maasta toiseen, sekä kehittyvien maiden kehittyvä koulutustaso, testaavat pohjoismaisten mallien toimivuutta. Kolme uhkakuvaa nousee kuitenkin yli muiden:

Euroalueen hajoaminen tai taloudellinen stagnaatio. Suuri osa Pohjoismaiden viennistä kohdistuu Eurooppaan, joten alueen taloudellinen vakaus on edellytys menestykselle myös pohjoisemmassa. Euron ongelmat vaikuttavat erityisesti Suomeen, joka on Pohjolan ainoa euromaa, sekä Tanskaan, jonka kruunun kurssi on sidottu euroon.

Toinen globaali pankki- ja finanssikriisi. Globaalin talouden monimutkaiset verkostot tekevät mahdollisista romahduksista yhteisiä ongelmia. Erityisen vaarallisia huonosti valvotun pankki- ja finanssisektorin shokit ovat Pohjoismaiden kaltaisille pienille ja avoimille talouksille

Tuotannon ja kulutuksen siirtyminen matalapalkkaisiin maihin erityisesti Aasiassa. Kilpailu lisääntyy ja siitä eivät hyödy kaikki. Pohjoismaiden on pystyttävä sopeutumaan kasvaneeseen kilpailuun uudistamalla tuotantorakenteitaan. Toisaalta kehittyvät taloudet tarjoavat myös valtavat markkinat pohjoismaisille tuotteille.

Vastaavat ongelmat koskettavat kuitenkin kehittyneitä talouksia yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. Vaikuttaa siltä, että korkeaan työllisyyteen ja mataliin tuloeroihin uskovat Pohjoismaat ovat erittäin hyvissä asemissa kohtaamaan globaalin talouden haasteet muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna.