VTV:n raportti on kehno ja sen pitäisi oikaista virheensä

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti herätti keskiviikkona keskustelun Marinin hallituksen rahankäytöstä. Keskustelu kääntyi seuraavana päivänä itse raporttiin, kun selvisi, että viraston esittämät luvut hallituksen menolisäyksistä olivat miljardikaupalla pielessä. Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér perkaa kirjoituksessaan raportin ja sen viestinnän virheet. Raportista noussut kohu kertoo myös suomalaisen talouskeskustelun ongelmista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi keskiviikkona raportin, joka tarkasteli valtion budjetin menolisäyksiä koronapandemian aikana. Raportti herätti runsaasti keskustelua, kun VTV nosti tiedotteensa kärkeen väitteen edellisen hallituksen menolisäyksistä:

”Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa.”

VTV:n mukaan ”menoja kasvatettiin pysyvästi koronan varjolla”. Tieto oli keskiviikon ykkösuutinen kaikissa medioissa, ja sen tuloksia komppasivat niin pääministeri Petteri Orpo kuin valtiovarainministeri Riikka Purra.

Torstaina keskustelu kääntyi uusille urille, kun valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä tyrmäsi VTV:n arviot Hesarissa. Hänen mukaansa VTV:n esittämistä hallituskauden 41 miljardin lisämenoista vain murto-osa johtui hallituksen päätöksistä.

Niemelän mukaan Rinteen–Marinin hallitus kasvatti vuositasolla pysyviä menoja noin 3 miljardilla eurolla VTV:n arvioiman 11 miljardin sijaan. Ero VM:n ja VTV:n laskelmissa oli siis valtava: yhteensä kymmeniä miljardeja ja vuositasollakin kahdeksan miljardia.

Mittavasta virheestä huolimatta VTV:n johto ilmoitti torstaina, että se ”seisoo raportin takana” ja vahvisti viestinsä eilen STT:lle: ”VTV seisoo raporttinsa takana eikä näe tarvetta oikaisuille”.

Siksi käyn tässä kirjoituksessa vielä tarkemmin läpi raportin keskeiset havainnot ja VTV:n siitä antamat tiedot. Sen perusteella katson, että VTV on tehnyt ilmeisen virheen, joka sen pitäisi oikaista. Lopuksi pohdin suomalaisen talouskeskustelun ongelmia, joita raportti ilmentää.

VTV:n raportin johtopäätökset eivät perustu raportin sisältöön

VTV:n raportti nosti keskusteluun ennen muuta kaksi asiaa, jotka löytyvät heti sen tiedotteen alusta. Kuten edellä todettiin, se väitti, että Rinteen–Marinin hallitus teki 41 miljardin euron menonlisäykset hallituskauden aikana.

Toiseksi raportissa kritisoitiin sitä, että nämä menolisäykset kohdentuivat valtaosin muuhun kuin koronakriisiin ja ne jäivät enimmäkseen pysyviksi. Tätä väitettä korostettiin myös raportin kuvituksella (ks. kuvio 1). Vuositason pysyvien menolisäysten määräksi VTV arvioi 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) eli noin 11 miljardia euroa.

Kumpikin raportin pääväite menee pahasti metsään.

Ensinnäkään raportti ei edes tutki hallituksen ”tekemiä” menolisäyksiä, joilla tarkoitetaan tavallisesti hallitusten päätöksistä suoraan johtuvia lisämenoja. Tässä tapauksessa olisi siis pitänyt eritellä budjetista Rinteen–Marinin hallituksen päätösten vaikutukset.

Niiden sijaan VTV tarkasteli muutoksia budjettimenojen kokonaistasossa. Nämä muutokset sisältävät hallituksen päätösten ohella paljon muitakin lisämenoja, kuten hintatason noususta johtuneita lisämenoja. Laskelmaan oli siis ynnätty miljardikaupalla menoja, jotka eivät johtuneet hallituksen päätöksistä.

VM:n arvion mukaan VTV:n luvut pysyvistä menolisäyksistä olivat siis vuositasolla 8 miljardilla eurolla pielessä. On syytä mainita, että VM ei ole julkaissut laskelmaansa, joten sitä ei ole voinut tarkistaa. Se kuitenkin vaikuttaa olevan oikealla hehtaarilla. Hesarin kysyttyä myös VTV myönsi virheensä:

”Raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset.”

Samasta syystä myös raportin toinen pääväite menee metsään. Kun raportti ei erittele hallituksen päättämiä menonlisäyksiä, se ei myöskään kerro mitään siitä, jäivätkö nämä menonlisäykset pysyviksi. Raportin aineisto ei tarkalleen ottaen edes kuvaa sitä, mitkä siinä käsitellyistä menoista jäävät pysyviksi, sillä raportin tarkastelujakso päättyy jo vuoteen 2024.

VTV:n raportin pohjalta ei voi tehdä johtopäätöksiä koronaelvytyksen onnistumisesta

On ylipäänsä omituista, että VTV kritisoi Rinteen–Marinin hallitusta menojen lisäämisestä muuhunkin kuin koronakriisiin. Korona ei suinkaan ollut hallituskauden ainoa kansainvälinen kriisi, joka aiheutti lisämenoja hallitusohjelmassa sovittujen päälle. Hallituskauden lopulla rahaa tarvittiin muun muassa energiakriisiin, puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen.

VTV:n raportissa ei perustella, miksi vain koronakriisiin olisi kannattanut käyttää julkisia varoja. Kritiikki on vielä kummallisempaa, kun huomioidaan, ettei raportissa edes yritetä arvioida koronaelvytyksen tai muidenkaan menolisäysten hyötyjä ja haittoja.

VTV teki ilmeisen virheen eivätkä sen raportin laskelmat kuvaa yhtään mitään

VTV on selitellyt virhettään sillä, että sen raportti on monitulkintainen ja sitä on tulkittu väärin: ”Me emme ole siinä raportissa suoraan väittäneetkään, että nämä kaikki [menolisäykset] olisivat päätösperäisiä.” Toisin sanoen VTV väittää, että niin media, VM kuin kaikki muut raporttia kommentoineet ovat ymmärtäneet sen väärin.

VTV kuitenkin itse nosti tiedotteensa kärkeen ”Sanna Marinin hallituksen tekemät” 41 miljardin euron menolisäykset. Itse raportista voi tehdä samat johtopäätökset. Väärinymmärryksestä on turha syyttää mediaa.

Ilmeisestä virheestä huolimatta VTV ei ole vieläkään oikaissut tiedotettaan. Sen mukaan raportin ”laskelmat itsessään ovat oikein”. Jonkin laskelman oikein oleminen on kuitenkin laiha lohtu, jos siitä julkisuuteen kerrotut johtopäätökset ovat pielessä.

Ylipäätään koko raportin perimmäinen ongelma on, että on epäselvää, mistä sen laskelmien tulokset oikeastaan kertovat, vai kertovatko ne mistään. VTV ei ole jälkikäteenkään pystynyt avaamaan asiaa. Hienoinkaan tilastotieteellinen laskentamalli ei pelasta, jos aineisto ei kuvaa tutkittavaa asiaa – saati sitten, jos tutkija ei osaa kertoa lukijalle, mitä Excelistä ulos pullahtava numero kuvaa.

Jos VTV olisi halunnut selvittää hallitusten päätösten vaikutuksia, sen olisi pitänyt käyttää sellaisia aineistoja, joissa nämä päätökset on eritelty. Se olisi ollut varsin helposti toteutettavissa, sillä hallitusten päätökset ja niiden vaikutukset on kuvattu budjettien, lisäbudjettien ja lakiesitysten vaikutusarvioissa.

VTV:n raportista noussut keskustelu kertoo suomalaisen talouskeskustelun ongelmista

Oikeiston talouskommentaattorit jakoivat raporttia ahnaasti heti sen julkaisun jälkeen. Tämä oli ilmeistä, sillä raportti toisti oikeiston narratiivia siitä, että Marinin hallituksen talouspolitiikka oli vastuutonta, ja se on syynä myös Suomen talouden nykyisiin ongelmiin Orpon hallituksen toimien sijaan.

Petteri Orpo jakoi uutisen somessa kuvatekstillä: ”Vasemmistohallituksen löperöä taloudenpitoa maksamme nyt.” Valtiovarainministeri Riikka Purran viesti oli samansuuntainen.

Poliitikkojen lisäksi myös oikeiston talouskommentaattorit jakoivat uutista. Joukossa oli perinteisten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johdon ja Elinkeinoelämän keskusliiton lobbareiden lisäksi muitakin. Tätä voi pitää nolona, sillä talousasiantuntijoiden pitäisi pystyä havaitsemaan miljardien heitot budjettiluvuissa ennen niihin viittaamista.

Keskiviikkona oikeastaan vain SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen asettui vastahankaan kritisoimalla raporttia siitä, että se sekoittaa hallituksen päätökset muuhun menojen kasvuun. Torstaina VM:n Niemelä osoitti kritiikin tältä osin oikeaksi ja sittemmin VTV on siis itsekin asian myöntänyt.

Silmiinpistävää on, kuinka oikeiston kommentointi raportista loppui torstaina kuin seinään. Sen sijaan vasemmistossa on nostettu esiin VTV:n raportin ja sen viestinnän ongelmat.

Tämä kertoo suomalaisen talouspoliittisen keskustelun pinnallisuudesta ja polarisaatiosta. Faktoilla ei tunnu olevan mitään väliä, jos on mahdollista pitää esillä omaa näkemystä.

VTV:n ja VM:n uskottavuus koki kolauksen

VTV:n raportti ei auta Marinin hallituksen arvioinnissa, mutta se antaa valitettavasti eväitä VTV:n oman toiminnan kritisointiin. Viraston laadunvarmistus petti pahasti niin viestinnässä kuin itse raportin toteutuksessa.

Vakavampaa on, että VTV asettui oikeiston pelinappulaksi, eikä ole kyennyt myöntämään täysin ilmeisiä virheitään edes jälkikäteen. Tämä syö uskottavuutta paitsi VTV:n asiantuntemukselta myös sen riippumattomuudelta. Se on erityisen ongelmallista, kun nimenomaan VTV:n pitäisi olla Suomen taloudenhoidon riippumaton valvoja.

Puhtain paperein ei selviä myöskään VM, vaikka budjettipäällikkö Niemelällä oli tärkeä rooli raportin ongelmien esiin tuomisessa. Ennen Niemelän ulostuloa ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen oli jo ehtinyt kompata raportin löydöksiä ja kritisoida edellistä hallitusta.

Majanen kompuroi jo keväällä, kun hän yritti perustella Orpon hallituksen yhteisöveronalennusta, joka oli joutunut asiantuntijoiden kritiikin kohteeksi. Sittemmin on selvinnyt, että Majanen edisti itse kulisseissa samaa kyseenalaista veroalea. Uudet tiedot eivät ainakaan lisää luottamusta ministeriön riippumattomuuteen. Sattumalta torstaina hallitus palkitsi Majasen jatkopestillä.

Matkan varrella selvisi myös, että VM oli saanut kommentoida VTV:n raporttia jo ennen sen julkaisua. Tuolloin ministeriö ei ollut nostanut raportin ilmeisiä ongelmia esiin vaan kehui sen johtopäätöksiä. Vaikuttaa siltä, että laadunvarmistus petti VTV:n ohella myös VM:ssä.

Media selvisi keskustelusta parhaiten – Suomi koronasta varsin hyvin

Parhaiten keskustelussa näyttää onnistuneen tällä kertaa media. Sitä ei voi syyttää VTV:n raportin uutisoinnista, sillä VTV piti itse huolen mediakiinnostuksesta raflaavalla tiedotteellaan.

Oli myös pitkälti Hesarin ansiota, että raportin ongelmat nousivat laajempaan tietoisuuteen. Sen jutun jälkeen muut mediat uutisoivat laajasti VTV:n lukujen liioittelusta. Jopa Ylen pääuutiset oikaisi virheiden vuoksi raporttia, josta se oli kertonut edellispäivän lähetyksessään.

Mikä sitten on totuus Rinteen–Marinin hallituksen menolisäysten onnistumisesta? VTV:n raportin pohjalta siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Selvää kuitenkin on, että menolisäyksiä tarvittiin niin koronakriisissä kuin sen jälkeen energiakriisissä ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Myös vaikkapa lukion ja ammattikoulun muuttamista maksuttomaksi voi pitää hyvänä päätöksenä.

Koronatoimet olisi varmasti voinut kohdentaa paremmin. Toisaalta päätöksiä piti tehdä kiireessä ja vajavaisin tiedoin. On myös syytä muistaa, että päätökset tehtiin pääosin laajassa yhteisymmärryksessä koko eduskunnan tuella. Ainakaan ihan pieleen ei mennyt. Suomi selvisi koronasta varsin hyvin verrattuna muihin maihin niin talouden kuin terveyden mittarein.

Kuva: Nick Webb (CC BY 2.0)

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.