Webinaari 20.4.2021: Neljä Suomea – Miten luodaan hyvinvointia kaikille?
Hyvinvointi ei jakaudu kaikille Suomen alueille tasaisesti. Laajoilla maaseutumaisilla alueilla menestyksen eväät ovat vähissä hyvinvoinnin keskittyessä kaupunkeihin ja niiden ympäristöön. Samaan aikaan erityisesti suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu kamppailevat sosiaalisen syrjäytymisen riskien kanssa.
Miten alueellisen epätasa-arvon ongelmia voisi ratkoa kestävällä tavalla? Onko urbanisaatio paitsi tosiasia myös välttämättömyys? Miten palvelut taataan inhimillisellä tavalla niillä alueilla, joilla väki vähenee ja pidot eivät parane? Mitkä mahdollisuudet kaupunkialueilla on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä? Olisiko aika tasata hyvinvoinnin eroja ihmisten eikä niinkään kuntien välillä?
Raportti Eriarvoisuuksien Suomi – Alueelliset sosioekonomiset erot Manner-Suomessa julkaistaan webinaarissa tiistaina 20.4.2021 klo 15.00–16.30. Webinaari on katsottavissa tapahtuma-aikaan Facebookissa.
Kuntaministeri Sirpa Paatero esittää tilaisuudessa videotervehdyksen. Raporttia kommentoivat myös aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro, kansanedustaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Bella Forsgrén, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen, Lapin SDP:n hallituksen jäsen ja saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto sekä professori, Helsingin kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe.
**
Eriarvoisuuksien Suomi -raporttia varten on tehty klusterianalyysi, jossa Suomen alueet on jaettu neljään klusteriin eli joukkoon yhdentoista hyvinvointia kuvaavan indikaattorin perusteella. Indikaattoreina on tarkasteltu työllisyyttä, huoltosuhdetta, yritysten liikevaihtoa, lasten köyhyysriskiä, korkeakoulutettujen osuutta väestöstä, mediaanibruttotuloja, terveydenhoitosektorilla työskentelevien määrää, asuntolainoja, äänestysaktiivisuutta, laajakaistan kattavuutta sekä sisäistä muuttoliikettä.
Analyysin perusteella hahmottuu neljä aluetyyppiä:
1) Menestyvät pääkaupunkiseutu ja kaupunkien vaikutusalueet (43 kuntaa, 1,94 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaarina, Pirkkala, Liminka, Tornio ja Siilinjärvi.
2) Kaupunkialueet, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä (33 kuntaa, 2,01 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Tampere, Turku, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta.
3) Keskiverto-Suomi (109 kuntaa, 0,95 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Kouvola, Salo, Kristiinankaupunki, Lappajärvi, Simo ja Kittilä.
4) Taantuvat alueet (109 kuntaa, 0,58 miljoonaa asukasta), esimerkiksi Hamina, Lieksa, Merikarvia, Kauhajoki, Taivalkoski ja Enontekiö.
Raportti on tuotettu osana eurooppalaista yhteistyötä saksalaisen Friedrich-Ebert-Stiftungin ja Euroopan tasolla toimivan Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajan kanssa. Hanke on aiemmin tuottanut vastaavan analyysin Saksasta ja tekeillä on analyysit Ruotsista, Virosta, Romaniasta ja Italiasta. Indikaattorit on valittu yhteistyössä analyysin tuottaneen saksalaisen Institut für Landes- und Stadtentwicklungsforschung -tutkimusinstituutin tutkijoiden kanssa. Kalevi Sorsa -säätiö vastaa politiikkasuosituksista.
Raportin lisäksi hankkeeseen liittyy interaktiivinen nettisivu, jossa indikaattoreita voi tarkastella kuntakohtaisesti. Nettisivu julkaistaan raportin julkaisun yhteydessä.
Lisätiedot
Hankevastaava Maija Mattila
puh. 050 575 1338
maija.mattila(at)sorsafoundation.fi