Yhteystiedot

Kalevi Sorsa -säätiön hallitus 2019-2020

Antton Rönnholm, puheenjohtaja
Juha Antila
Liisa Jaakonsaari
Mikko Koskinen, varapuheenjohtaja
Laura Lindeberg
Markku Mattila
Merja Mäkisalo-Ropponen

Toimisto

Siltasaarenkatu 18-20 C, 6. krs.
00530 Helsinki

info@sorsafoundation.fi

Henkilökunta

Sähköposti: etunimi.sukunimi (a) sorsafoundation.fi

Kaisa Vatanen

Toiminnanjohtaja
Puh. 040 7217212

Kaisa Vatanen on valmistunut Southamptonin yliopistosta pääaineinaan valtio-oppi ja kansainväliset suhteet. Hän on työskennellyt muun muassa Young European Socialists -järjestön puheenjohtajana (2011–2015) sekä lukuisissa luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi Sorsa-säätiön eurooppalaisen yhteistyöverkoston Foundation for European Progressive Studies FEPSin hallituksessa.

Maija Mattila

Hankevastaava
Puh. 050 575 1338

YTT Maija Mattila vastaa eriarvoisuuden vähentämisen teema-alueesta ja jatkaa tutkimustensa pohjalta alustatalouden työoikeuksien kommentointia. Aiemmin Mattila on työskennellyt väitöskirjatutkijana, kansanedustajan avustajana ja koulutuspoliittisena sihteerinä sekä harjoittelijana Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistossa.

Samuli Sinisalo

Hankevastaava
Puh. 040 7050 398

Samuli Sinisalo (MA – Economics for Development) vastaa ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -teemakokonaisuudesta. Aiemmin hän vastasi ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta. Hän on myös työskennellyt säätiön yrittäjyyteen keskittyneessä Työllistäjät-hankkeessa sekä vapaaehtoisena Bosnia-Hertsegovinassa, Foodorassa ja eduskunnassa Jutta Urpilaisen ja Eero Heinäluoman avustajana.

Camilla Lohenoja

Hankekoordinaattori
Puh. 045 206 6840

Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla 2019–2021

Camilla Lohenoja (VTM) vastaa ”Demokratian tukeminen Länsi-Balkanilla – Kehitystä ja sillanrakennusta” -hankkeesta. Aikaisemmin hän on koordinoinut Helsingin yliopiston HEI-ICI-kehitysyhteistyöohjelmaan kuuluvaa DDS-hanketta, joka vahvisti afrikkalaisten yliopistojen kapasiteettia. Hän on myös työskennellyt eri kansalaisjärjestöissä Suomessa ja Nepalissa ja ollut mukana laatimassa Kansalaisyhteiskuntaselvitystä Ulkoministeriölle vuonna 2017.

Mikä on Kalevi Sorsa -säätiö?

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, think tank.

Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Säätiö hahmottaa ja ruokkii keskustelua siitä, mitä sosiaalidemokratian arvopohjaan nojaava, vapauden ja oikeudenmukaisuuden sekä tasa-arvon yhdistävä yhteiskuntapolitiikka voisi olla tänään ja huomenna, pidemmälläkin perspektiivillä.

Toiminta sijoittuu paljolti tutkimuksen sekä poliittisen valmistelun ja päätöksenteon väliin. Säätiö rakentaa projekteissaan, tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisöjen, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten toimijoiden välille. Toimintaan olemme saaneet avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Voit tutustua tarkemmin Säätiön toimintaan, tuloihin ja kuluihin lukemalla toimintakertomukset 2015, 2016 ja 2017.

Kansainvälisyys on säätiölle keskeinen sekä näkökulma että toimintamuoto. Siihen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia muun muassa keskustavasemmistolaisten ajatuspajojen verkosto, niin kahdenvälisen yhteistyön kuin kattojärjestönsä Foundation for European Progressive Studies kautta.

Tervetuloa mukaan keskusteluihin!

Säätiön toiminta 

Sorsa -säätiö pyrkii toiminnassaan avoimuuteen ja siksi julkaisemme myös vuosittain toimintakertomuksemme. Toimintakertomuksen kautta voit tutustua säätiön aikaansaannoksiin tutkimustoiminnassa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja demokratian edistämisessä. Toimintakertomuksesta löydät myös kattavasti säätiön rahoituslähteet, julkaisut ja tapahtumat. Vuoden 2019 toimintakertomuksen löydät täältä.

Hallitus

Antton Rönnholm, puheenjohtaja
Juha Antila
Liisa Jaakonsaari
Mikko Koskinen, varapuheenjohtaja
Laura Lindberg
Markku Mattila
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kalevi Sorsa – kansainvälinen valtiomies

Taisto Kalevi Sorsa syntyi 21. joulukuuta 1930 Keuruulla tiemestari Oskari Sorsan ja Elsa Sofian perheeseen. Hän oli nuoruudessaan aktiivi sosialidemokraattisessa nuorisoliikkeessä, jonka toiminnassa hän tapasi puolisonsa Elli Irene Lääkärin.

Ennen poliittista uraansa Kalevi Sorsa ehti luoda huomattavan uran lehtimiehenä ja kustannusvirkailijana 1950-luvulla sekä UNESCO:n virkamiehenä Pariisissa ja Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteerinä 1960-luvulla. Kalevi Sorsa viihtyi erinomaisesti Ranskassa ja UNESCO:n tehtävänkuva edusti monia niitä kulttuuri- ja sivistysarvoja, joita hän piti tärkeinä.

Kalevi Sorsan poliittinen ura alkoi, kun hänet yllättäen vuoden 1969 puoluekokouksessa valittiin puoluesihteeriksi. Hänestä tuli sittemmin SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kalevi Sorsan johdolla suomalaisen hyvinvointivaltion kehittäminen eteni suurin harppauksin 1970- ja 1980-luvuilla. Julkisia palveluja kehitettiin, sosiaaliturvaa vahvistettiin ja Suomesta tuli sosiaalisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti tasa-arvoisempi sekä vauraampi maa. Kalevi Sorsan voimakasta yhteiskunnallista uudistustyötä leimasi kasvuoptimismi ja usko tasa-arvon ihanteisiin. Sosialidemokraattinen aate ja käytännön uudistustyö yhtyivät hänen persoonassaan.

Kalevi Sorsan pääministerikaudella Suomi nousi 1970-luvun syvästä lamasta Länsi-Euroopan nopeimmin kasvavaksi kansantaloudeksi. Kalevi Sorsaa on luonnehdittu ”Korpilammen hengen”, suomalaisen konsensuksen takuumieheksi, kotimaisen elinkeinoelämän kehittäjäksi ja kansainvälisen yhteistyön edistäjäksi. Sorsan 1980-luvun hallitusten aikana ensin valmisteltiin ja sitten käynnistettiin ympäristöministeriön toiminta.

Sorsaa voidaan pitää paitsi suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana myös ensimmäisenä aidosti kansainvälisenä suomalaisena puoluejohtajana. Hän oli kansainvälisesti suuntautunut jo nuoruudessaan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus oli hänelle niin merkittävä asiakirja, että hän opetteli sen ulkoa. Vuosina 1992 – 2004 hän kuului ”entisten valtiomiesten” InterAction Counciliin eli Vuorovaikutusneuvostoon. Järjestö valmisteli merkittävän ’Ihmisen velvollisuuksien yleismaailmallisen julistuksen”, jonka se pyrkii saamaan hyväksytyksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle. Viimeisinä elinvuosinaan Sorsa toi voimakkaasti esille ihmisvelvollisuuksien sisältöjä.

Suomen kohtalonkysymyksiä toisen maailmansodan jälkeen on ollut suhteiden hoito itäiseen naapuriin Neuvostoliittoon, ja sen hajottua Venäjään. Näiden suhteiden hoitamisessa Kalevi Sorsa poliittisten tehtäviensä kautta oli presidentti Kekkosen jälkeen – presidentti Koiviston ohella – ehkä keskeisin henkilö.

Tilaa säätiön uutiskirje