Innovaatiojärjestelmä OECD:n syynissä

Suomen innovaatiotoiminta on kokenut kovia viime vuosina. Muu yrityssektori ei ole pystynyt täysin korvaamaan Nokian aiheuttamaa pudotusta tutkimus- ja kehittämispanoksessa (t&k), julkisella puolella on tehty leikkauksia ja korkean teknologian vienti on romahtanut. Suomi kyllä tavataan rankata innovaatiojohtajaksi EU-vertailussa, mutta kehityksen suunta on ollut huolestuttava.

Keskustelussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tilasta Sipilän hallituksen ministerit ovat toistuvasti viitanneet OECD:n maa-arviointiin, jonka hallitus päätti tilata keväällä 2016. OECD:n loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2017, mutta helmikuussa julkaistusta väliraportista on jo toivottu suuntaviivoja hallituksen huhtikuun puolivälitarkasteluun, jossa sovitaan suurista talouslinjoista.

OECD:n väliraportti korosti varsin odotetusti, että innovaatiot ovat keskeisellä sijalla kilpailukyvyn parantamisen ja tuottavuuskasvun palauttamisen kannalta. Suomi tarvitsee uusia korkean teknologian aloja, mutta myös perinteisten teollisuudenalojen pitäisi pystyä uudistumaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten vientipyrkimyksiin ja tuottavuuteen.

Toiseksi OECD kehottaa suomalaisia laatimaan selkeän yhteisen vision tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Toimia tutkimusjärjestelmän kansainvälistämiseksi pitäisi jatkaa, tutkimusresursseja pitäisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä pitäisi lisätä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi Helsingin Sanomissa (8.2.), että OECD:n raportti ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Toisaalta väliraportin suositukset kyseenalaistavat Sipilän hallituksen aiemman politiikan, sillä OECD:n mukaan yritysten t&k-toimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän. Sipilän hallituksen yritystukileikkaukset ovat sen sijaan kohdistuneet erityisesti yritysten t&k-tukiin.

Yritysten t&k-toiminnan julkisen tuen lisäämistä puoltaa Suomessa se, että julkisen sektorin osuus yritysten t&k-menoista on kansainvälisesti vertaillen alhaisella tasolla. Meillä ei ole siis tuettu erityisen anteliaasti yritysten uudistumista innovoinnin kautta.

Toisaalta OECD:n yritysten innovaatiotoimintaan keskittyvät suositukset uhkaavat vahvistaa vastakkainasettelua yliopistollisen tutkimuksen ja yritysten t&k-toiminnan välillä. Vastakkainasetteluun ei ole kuitenkaan syytä, sillä Suomessa olisi seuraavina vuosina syytä lisätä tutkimuspanostuksia kautta linjan.

Antti Alaja

Kolumni on julkaistu Demokraatissa 31.3.2017