Ennustelaskelma: Suomi on jäämässä kauas korkeakoulutavoitteesta – koulutuksen tasa-arvon lisääminen voi oikaista suunnan
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan koulutusasteen kehitystä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä toimia. Suomi on jäämässä kauas Orpon hallituksen tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus on ainoastaan 43 prosenttia vielä vuonna 2040. Skenaariolaskelmat osoittavat, että tavoitteisiin voidaan päästä vain lisäämällä koulutuksen tasa-arvoa.
Korkeakoulutuksen lisäämisestä on kaavailtu ratkaisua Suomen tuottavuuden kasvattamiseen ja talouden ongelmiin. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on kuitenkin nyt noin 39 prosenttia eli viisi prosenttiyksikköä alle EU-maiden keskiarvon. Väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo ennustaa analyysissään, miten koulutusrakenne kehittyy vuosina 2026–2040.
– Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu. Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus jää 10 prosenttiyksikköä 50 prosentin tavoitteesta vuonna 2030, ja osuus on vain 43 prosenttia vielä 2040, Hiilamo sanoo.
Hiilamon laskelmat pohjaavat opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoihin koulutusrakenteesta ja valmistuneiden määrästä. Skenaariolaskelmissa hän arvioi myös sitä, miten tasa-arvon lisääminen koulutuksessa vaikuttaisi korkeakoulutettujen osuuteen (ks. kuvio).
– Tavoite 50 prosentin korkeakoulutusasteesta voisi toteutua, jos peruskoulun varaan jäävien osuus puolittuisi. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty vaatimuksia koulutusasteen nostosta jopa 70 prosenttiin. Se vaatisi monipuolisia toimia, joilla nostettaisiin muun muassa miesten kouluttautuminen ainakin samalle tasolle kuin naisilla nyt, Hiilamo arvioi.
Hiilamo esittää myös toimia, joilla korkeakoulutettujen osuutta voisi kasvattaa. Hän korostaa, että heikommin koulutettujen ryhmien koulutusasteiden kasvattaminen ei ole helppoa.
– Koulutusasteen nostossa on kuitenkin onnistuttu aiemmin, ja esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto vie oikeaan suuntaan. Korkeakouluihin pääsemiseen pitäisi luoda uusia reittejä. Konkreettinen uudistus olisi ammattikoulujen ja -korkeakoulujen yhteisten koulutuskampusten lisääminen. Myös opinto-ohjausta pitäisi kehittää, Hiilamo toteaa.
– Oletuskehitys = Kehitys jatkuu nykytilanteen mukaisena (ennusteen nk. perusura).
– Korkea 2v aiemmin = Korkeakoulusta valmistutaan jatkossa kaksi vuotta nopeammin.
– Kieliryhmien tasa-arvo = Muiden kieliryhmien valmistumistodennäköisuus kasvaa ruotsinkielisten tasolle.
– Peruskoulun varaan puolittuminen = Peruskoulun varaan jäävien osuus puolittuu jatkossa.
– Sukupuolten tasa-arvo = Miesten valmistumistodennäköisyys kasvaa naisten tasolle.
– Yhdistetty = Kaikki neljä edeltävää muutosta toteutuvat samanaikaisesti.
Väestötieteen tohtori Aapo Hiilamon julkaisu Koulutusloikan askelmerkit: Analyysi koulutusasteen kehityksestä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä toimista on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimukseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä ja Riihi säätiöltä.
Lisätiedot:
Lauri Finér
Toiminnanjohtaja
Kalevi Sorsa -säätiö
041 5012317
lauri.finer@sorsafoundation.fi
Kuva: Tilda Hopia