Säätiön historia ja tehtävä
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.
Mikä Kalevi Sorsa -säätiö on?
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiön tavoite on luoda yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa edistävää keskustelua sekä ylläpitää tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Toiminta perustuu sosialidemokraattiselle aatteelliselle pohjalle; kysymme, mitä vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen perustuva yhteiskuntapolitiikka voisi olla tänään ja huomenna.
Ajatuspajan työ sijoittuu tutkimuksen, poliittisen valmistelun ja päätöksenteon risteykseen. Säätiö julkaisee tutkimuksia ja selvityksiä, järjestää tapahtumia sekä osallistuu eri tavoin julkiseen keskusteluun. Säätiön toiminta on kansainvälistä. Teemme monipuolista yhteistyötä keskustavasemmistolaisten ajatuspajojen kanssa kahdenvälisesti sekä jäsenenä Foundation for European Progressive Studies -kattojärjestössä.
Säätiö perustettiin vuonna 2005 ja se kantaa sosialidemokraattisen valtiomiehen ja pitkäaikaisen pääministerin Kalevi Sorsan nimeä.
Säätiön toiminta
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnasta päättää säätiön hallitus. Ajatuspaja saa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä eri säätiöiltä ja rahastoilta. Säätiö pyrkii toiminnassaan avoimuuteen ja siksi julkaisemme vuosittain toimintakertomuksemme, jossa kuvataan säätiön toimintaa, hallintoa ja rahoitusta. Toimintakertomukset löytyvät verkkosivuiltamme ajankohtaista-osiosta.
Kalevi Sorsa – kansainvälinen valtiomies
Taisto Kalevi Sorsa syntyi 21. joulukuuta 1930 Keuruulla tiemestari Oskari Sorsan ja Elsa Sofian perheeseen. Hän oli nuoruudessaan aktiivi sosialidemokraattisessa nuorisoliikkeessä, jonka toiminnassa hän tapasi puolisonsa Elli Irene Lääkärin.
Ennen poliittista uraansa Kalevi Sorsa ehti luoda huomattavan uran lehtimiehenä ja kustannusvirkailijana 1950-luvulla sekä UNESCO:n virkamiehenä Pariisissa ja Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteerinä 1960-luvulla. Kalevi Sorsa viihtyi erinomaisesti Ranskassa ja UNESCO:n tehtävänkuva edusti monia niitä kulttuuri- ja sivistysarvoja, joita hän piti tärkeinä.
Kalevi Sorsan poliittinen ura alkoi, kun hänet yllättäen vuoden 1969 puoluekokouksessa valittiin puoluesihteeriksi. Hänestä tuli sittemmin SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kalevi Sorsan johdolla suomalaisen hyvinvointivaltion kehittäminen eteni suurin harppauksin 1970- ja 1980-luvuilla. Julkisia palveluja kehitettiin, sosiaaliturvaa vahvistettiin ja Suomesta tuli sosiaalisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti tasa-arvoisempi sekä vauraampi maa. Kalevi Sorsan voimakasta yhteiskunnallista uudistustyötä leimasi kasvuoptimismi ja usko tasa-arvon ihanteisiin. Sosialidemokraattinen aate ja käytännön uudistustyö yhtyivät hänen persoonassaan.
Kalevi Sorsan pääministerikaudella Suomi nousi 1970-luvun syvästä lamasta Länsi-Euroopan nopeimmin kasvavaksi kansantaloudeksi. Kalevi Sorsaa on luonnehdittu ”Korpilammen hengen”, suomalaisen konsensuksen takuumieheksi, kotimaisen elinkeinoelämän kehittäjäksi ja kansainvälisen yhteistyön edistäjäksi. Sorsan 1980-luvun hallitusten aikana ensin valmisteltiin ja sitten käynnistettiin ympäristöministeriön toiminta.
Sorsaa voidaan pitää paitsi suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana myös ensimmäisenä aidosti kansainvälisenä suomalaisena puoluejohtajana. Hän oli kansainvälisesti suuntautunut jo nuoruudessaan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus oli hänelle niin merkittävä asiakirja, että hän opetteli sen ulkoa. Vuosina 1992–2004 hän kuului ”entisten valtiomiesten” InterAction Counciliin eli Vuorovaikutusneuvostoon. Järjestö valmisteli merkittävän ’Ihmisen velvollisuuksien yleismaailmallisen julistuksen”, jonka se pyrkii saamaan hyväksytyksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle. Viimeisinä elinvuosinaan Sorsa toi voimakkaasti esille ihmisvelvollisuuksien sisältöjä.
Suomen kohtalonkysymyksiä toisen maailmansodan jälkeen on ollut suhteiden hoito itäiseen naapuriin Neuvostoliittoon, ja sen hajottua Venäjään. Näiden suhteiden hoitamisessa Kalevi Sorsa poliittisten tehtäviensä kautta oli presidentti Kekkosen jälkeen – presidentti Koiviston ohella – ehkä keskeisin henkilö.