Koronakriisi luo tilaa yhteiskunnallisille uudistuksille
Yli kaksi vuotta jatkunut koronakriisi lähestyy loppuaan. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa raportissa pureudutaan korona-ajan vaikutuksiin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kriisin jälkeisen jälleenrakennuksen linjavalintoihin. Raportin kirjoittaja Mikko Lievonen suosittelee lähivuosien politiikan tavoitteiksi kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista ja aktiivista talouspolitiikkaa.
Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Vaikka huoli koronatartunnoista väistyy taka-alalle, Ukrainan sota monine seurauksineen on ruokkinut tunnetta uudesta kriisistä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee raportin ”Suomi koronan jälkeen”, joka pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa. Raportin on kirjoittanut säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen.
Ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita. Talouden osalta 2020 oli huonoin vuosi yli vuosikymmeneen (BKT supistui 2,3 %), mutta toipuminen on ollut nopeaa (BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2021).
Raportin keskeinen huomio on, että koronakriisi ei ole johtanut pandemian alussa ennustettuihin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.
Sen sijaan koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan. Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia.
”Korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille. Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta”, Lievonen toteaa.
Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion
aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.
Lisätietoja: Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 380 1432