Matti Hirvola: Trumpin Twitter-mölinän varjossa tapahtuu isoja muutoksia
2010-LUVULLA POLITIIKASSA ovat parhaiten pärjänneet ne, jotka hallitsevat julkisuutta, kykenevät raamittamaan keskustelut ja saamaan omat asiansa agendalle. Kotoisessa keskustelussa vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö suoriutui tässä kontekstissa erinomaisesti. Niinistö onnistui kääntämään minkä tahansa keskustelun koskemaan koulutusta – tematiikkaa, joka puhuttelee puolueen kohderyhmiä aina ja kaikkialla.
Amerikkalaisessa keskustelussa presidentti Donald Trumpin viestintä on kaiken kattavaa ja hengästyttävää seurata. Suomalaisissa arvioissa usein korostuu yliolkainen näkemys, että presidentti kulkee kriisistä kriisiin vailla minkäänlaista suunnitelmaa. Toisenlaisenkin arvion Trumpista voi esittää. Entä jos presidentin Twitter-mölinä onkin strategiaa, äärimmäisen tehokas tapa hallita julkisuutta?
MARRAS-JOULUKUUN VAIHTEESSA Trump on pitänyt politiikan ilmaherruuden suvereenisti käsissään. Presidentti on ivannut demokraattisenaattoria Pocahontakseksi, vähätellyt Venäjä-tutkimuksen uusia paljastuksia, saanut senaatissa läpi vuosikymmenten verouudistuksen, poistanut suojelustatuksen lähes miljoonan hehtaarin alueelta Utahissa, tukenut ahdistelusyytöksissä kieriskelevää Alabaman republikaanista senaattoriehdokasta ja suututtanut muslimimaailmaan päätöksellään siirtää USA:n lähetystö Tel Avivista Jerusalemiin.
Mikä tahansa edellä mainituista puheenaiheista riittäisi yksinään kannattelemaan suomalaista poliittista keskustelua viikoiksi, ehkä jopa kuukausiksi. Uutiset presidentin edesottamuksista ovat toki amerikkalaisessakin mediassa näkyvästi esillä, mutta Trumpin hallinnon vauhti sokaisee ja asioiden mittasuhteet hämärtyvät.
TAVOILLEEN USKOLLISESTI TRUMP on myös muistanut haukkua median sopivissa väleissä. Näin Trump on toiminut erityisesti Venäjä-tutkimuksen osalta, jossa presidentin toimintamalli noudattelee toistuvasti samaa kaavaa: Paha media tekee kärpäsestä härkäsen, kiero Hillary Clinton pääsi aivan liian vähällä ja FBI on korruptoitunut.
Twitterissä Trump kertoo seuraajilleen asioita, joita nämä haluavat kuulla. Samalla presidentti sanoittaa taitavasti kannattajiensa epämääräistä tunnetta siitä, että Amerikka ei enää olekaan niin mahtava. Paatokseen kuuluu, että Trump hallintoineen edustaa muutosta, joka palauttaa tavallisten amerikkalaisten mahdin ja kunnioituksen niin kotona kuin maailmallakin.
Presidentin suorassa viestinnässä kyse ei ole totuudesta, vaan siitä, mikä on hänen omien työväenluokkaisten kannattajiensa mielissä uskottavaa. Strategiana näyttää olevan, että jokaista kohu-uutista seuraa välittömästi toinen, tuoreempi ja kiinnostavampi uutinen, jonka keskipisteessä Trump aina on. Se, mikä on todella oleellista, hämärtyy kinasteluun viestinvälittäjien luotettavuudesta. Siksi esimerkiksi uutiskanava CNN joutuu mainostamaan totuutta mainoskatkoillaan: ”This is an apple. Some people might try to tell it´s a banana.”
SAMALLA AMERIKAN POLITIIKASSA on tapahtumassa isoja muutoksia. Presidentin ja republikaanien junailema verouudistus keventää yritysten verotusta pysyvästi ja hyödyttää väliaikaisesti erityisesti vauraimpia amerikkalaisia. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville amerikkalaisille uudistus merkitsee verotuksen kiristymistä lyhyen siirtymäajan jälkeen. Suojelualueiden purkaminen Utahissa on voitto fossiilisia polttoaineita hyödyntäville firmoille. USA:n lähetystön siirtäminen Jerusalemiin on merkittävä kädenojennus Israelille ja presidentin uskonnollisille tukijoille, mutta päätös vähintäänkin vaikeuttaa diplomaattisia ponnisteluja Lähi-idän kestävän rauhanprosessin edistämiseksi.
Joka suuntaan ampumalla presidentti hallintoineen on onnistunut hämmästyttävän tehokkaasti manipuloimaan julkista keskustelua niin, että kansalaisten ja äänestäjien on enää mahdotonta erottaa metsää puilta. Viestinnän uusi harmaa alue uskottavuuden ja totuuden välisessä rajapinnassa sopii Trumpille. Twitter-mölinä peittää alleen kovan oikeistolaisen talouslinjan ja hybriksen ulkosuhteissa, joita Trump toteuttaa yhdessä kongressia hallitsevan republikaanipuolueen kanssa.
Matti Hirvola
Kirjoittaja on Sorsa-säätiön Kalifornian kirjeenvaihtaja.