Pohjois-Makedonia vai uudet vaalit?
Makedoniassa äänestettiin sunnuntaina Makedonian tasavallan perustuslaillisen nimen muuttamisesta, jotta Kreikan kanssa neuvoteltu ratkaisu nimikiistaan saataisiin ratkaistua. Tälläkin kertaa, kuten Makedonian politiikassa yleensä, vaalitulos ei tuonut tilanteeseen selvyyttä.
Panokset äänestyksessä olivat kovat. Sopimus Kreikan kanssa edellyttää, että Makedonian tasavallan perustuslaillinen nimi muutettaisiin Pohjois-Makedonian tasavallaksi. Nimenmuutosta puoltavien kyllä-äänten voitto yli 50% äänestysprosentilla kansanäänestyksessä mahdollistaisi perustuslain muuttamisen parlamentissa yksinkertaisella enemmistöllä. Mikäli äänestysprosentti jää alle 50%, ei kansanäänestys ole laillisesti sitova ja perustuslain muutos vaatii parlamentissa kahden kolmasosan määräenemmistön.
Mikäli nimenmuutos onnistuu, aukeaisivat ovet sotilasliitto Naton jäsenyyteen ja samalla poistuisi yksi suuri este EU-jäsenyysneuvotteluiden tieltä. Kysymys, josta makedonialaiset äänestivät, oli muotoiltu seuraavanlaiseksi: ”Oletko Euroopan unionin ja NATO-jäsenyyden puolesta hyväksymällä Makedonian tasavallan ja Kreikan välisen sopimuksen?”
Makedonian hallitus ja kansainväliset poliitikot kampanjoivat ahkerasti nimenmuutoksen puolesta. Istuva hallitus on ollut aktiivinen uudistuksien toteuttamisessa ja EU-jäsenyysprosessin edistämisessä. Sillä ei kuitenkaan ole tarvittavaa kahden kolmasosan määräenemmistöä parlamentissa.
Äänensä antaneista yli 90% sanoi kyllä, ei noin 6%. Tulos on selkeä, mutta äänestysaktiivisuus jäi noin 36 prosenttiin, eli kauas tavoitellusta. Äänestystulos oli kyllä-leirille suuri pettymys. Kuitenkin, yli 600 000 kyllä-ääntä kertoo, että maassa löytyy varsin suuri joukko nimenmuutokseen ja sen mahdollistamaan länsi-integraatioon positiivisesti suhtautuvia. Toisaalta ei-leiri, joka ennen vaaleja kampanjoi hiljaisella boikotilla, ehti nimeämään nukkuvien puolueen vaalien todelliseksi voittajaksi ja vahvimmaksi viestiksi.
Makedonian ollessa kyseessä, alkoi spekulointi sillä, paljonko maassa itseasiassa asuu ihmisiä. Äänestäjiä on rekisteröity 1,8 miljoonaa ja spekulaatiot väkiluvusta vaihtelevat 1,5 ja 2 miljoonan välillä – edellisestä väestönlaskennasta on jo 15 vuotta ja maastamuutto on ollut huomattavaa tämän jälkeen.
Vaalituloksen paljastuttua pääministeri Zoran Zaev sanoi, että nyt alkavat neuvottelut parlamentissa kahden kolmasosan määräenemmistön saavuttamiseksi. Hallituskoalitio tarvitsee yhdeksän lisä-ääntä parlamentissa tarvittavaa määräenemmistöä varten. Besa, yksi albanipuolueista, on luvannut tukea nimenmuutosta. Kuitenkin vielä pääoppositiopuolue VMRO-DPMNE:n leiristä pitäisi löytyä kourallinen kansanedustajia.
Zaev ilmoitti, että hän varaa noin kymmenen päivää aikaa neuvotteluilla parlamentissa. Jos ratkaisua ei tänä aikana löydetä, jäljelle jää demokratian toinen keino, eli uudet parlamenttivaalit. Luonnollisesti hallituksen toiveena on, että yli 600 000 annettua kyllä-ääntä siivittäisivät kyllä-puolelle tarvittavan kansanedustajien enemmistön. Mutta todennäköisesti vastapuolen hiljainen boikotti vaihtuisi parlamenttivaaleissa aktiiviseksi kampanjoinniksi ja tulos voi hyvinkin olla epävarma.
Jos vaaleihin päädytään, saatetaan ne järjestää niinkin pian kuin marraskuun lopussa.
Makedonian politiikassa vauhtia edelleen riittää, mutta toivottavasti vaarallisten tilanteiden määrä mahdollisten uusien vaalien jälkeen on pienempi kuin edellisten.
Samuli Sinisalo (MA) vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta. Sorsa-säätiö on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa Suomen ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien.