Benjamin Pitkänen, Emma Kari ja Kaisa Kosonen: Ilmastovaikuttaminen vaatii rohkeutta

Kalevi Sorsa -säätiö järjesti toukokuussa nuorille suunnatun Reilun siirtymän retriitin, jossa eri asiantuntijat pitivät oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä puheenvuoroja. Vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen, Greenpeacen energia- ja ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sekä entinen kansanedustaja- ja ympäristöministeri ja nykyinen Kari & Pantsar Co:n toimitusjohtaja Emma Kari osallistuivat paneelikeskusteluun ilmastovaikuttamisen eri muodoista. Paneelikeskustelun voi nyt katsoa säätiön Youtube-kanavalta.

Kosonen ja Pitkänen korostavat, että taistelua ilmastonmuutosta vastaan käydään koko ajan kaikilla tasoilla. Suomen ilmastopolitiikka liittyy erottamattomasti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Omien kansallisten tavoitteiden täytyy olla kunnossa, jotta EU:n ja YK:n tasolla voidaan uskottavasti ajaa vastaavaa politiikkaa. EU pakottaa myös jäsenmaat tekemään kompromisseja omien kansallisten etujen kustannuksella.

Suomessa kansalaisyhteiskunta ja poliitikot ovat toimineet yhdessä päättäessään konkreettisista käytännöistä ja toimista, myös lainsäädännön tasolla. Järjestöjen, kuten Greenpeacen kädenjälki näkyy myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Kosonen tuo esiin, kuinka Pariisin ilmastoneuvotteluissa Greenpeace kokosi yhteen porukan ihmisiä, jotka luonnostelivat uuden ilmastosopimuksen ja kävi tapaamassa hallituksia, joille sitä esiteltiin.

– Pyrimme myös arvioimaan hallituksen toimia ja antamaan medialle totuudenmukaisen kuvan toimien riittävyydestä. Ilmastoneuvotteluissa kun helposti pyritään spinnaamaan kokoukset mahtavina menestyksinä.

Pitkänen pyrkii omassa aktivismissaan nostamaan eläintuotannon roolin mukaan ilmastokeskusteluun ja politiikan ytimeen erityisesti eläinten oikeuksien näkökulmasta. Eläinten oikeudet on pitkälti häivytetty ilmastokeskustelusta pois. Hän kannustaa yrityksiä ja organisaatioita tekemään kasvipohjaisuuslinjauksia ja korostaa, ettei julkisin varoin tulisi koskaan tukea ilmaston tuhoamista.

Uusiutuva kasvipohjainen ruoantuotantojärjestelmä onkin olemassa, eli ratkaisut kyllä löytyvät, mutta poliittinen tahtotila puuttuu.

– Eläintuotanto on yksi maailman julmimmista asioista ja se on ajettava kokonaan alas. Tänäkin vuonna 86 miljoonaa eläintä surmataan aivan turhaan. Esimerkiksi Suomessa eläintuotanto aiheuttaa hieman alle 20 % päästöistä. Peltojen pinta-alasta 70 % on eläintuotantoa varten.

Panelistit peräänkuuluttivat myös rohkean päätöksenteon puolesta. Ilmastoasioissa tarvitaan johtajuutta, jossa uskalletaan ohjata oikealle polulle ja tehdä vaikeitakin päätöksiä. Polkuriippuvuudesta on myös kyettävä puhumaan ääneen, eikä ympäristöliikkeessä tule vähätellä ihmisten pelkoa esimerkiksi oman työpaikkansa menettämisestä.

– Sillä on suuri merkitys, minkälaista tulevaisuudenkuvaa ihmisille näytetään. On kyettävä osoittamaan, miksi tehtävät toimet ovat hyvä juttu ja miten kaikki hyötyvät muutoksesta. Ammattiyhdistysliikkeiden, politiikkojen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan on keskusteltava, jotta kaikki voivat tarjota omat ratkaisunsa, Kari korostaa.

Nykyinen varsin polarisoitunut ilmapiiri ei myöskään ole helppo toimintaympäristö ilmastovaikuttamiselle. Äärioikeisto toimii somesssa systemaattisesti ja pyrkii maalittamaan ja vaientamaan ne tahot, jotka ajavat edistyksellistä politiikkaa.

– Kansalaistoimintaa, esimerkiksi mielenosoittamista on harjoitettava aktiivisesti, sillä muuten vaarana on sen surkastuminen. Sitä ei voi ottaa enää itsestäänselvyytenä, kun monissa Euroopan maissakin on kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä tukahdutettu oikeiston toimesta, Pitkänen korostaa.

Koska ilmapiiri on haastava, on erityisen tärkeää osoittaa tukensa ihmisille, jotka peräänkuuluttavat vastuunkantoa ja uskaltavat nostaa esille epäkohtia. Nuorille panelisteilla on selvä viesti:

– Älkää menettäkö kykyänne sanoa asioita niin kuin ne ovat. Puhukaa omana itsenänne, älkääkä puhuko liikaa politiikkaa. Tärkeintä on, että tekee vaikuttamistyötä kivassa porukassa. Sen on tarkoitus olla hauskaa.

Katso koko luento (65 minuuttia sisältäen keskustelun) säätiön YouTube-kanavalla.