Kehysriihen anti jäi loppujäähdyttelyyn ja tihutöihin

Orpon hallituksen viimeisen kehysriihen suurin päätös oli pitäytyminen sen aiemmissa päätöksissä. Jättämällä yhteisöveronalennuksen voimaan hallitus vaikeuttaa tulevan hallituksen sopeutustaakkaa. Lisäksi uudet leikkaukset valtionhallinnosta ja sosiaali- ja terveyspalveluista uhkaavat heikentää talous- ja työllisyystilannetta entisestään. Isotuloisia muistettiin taas veroporkkanalla.

Petteri Orpon hallituksen viimeisen kehysriihen anti jäi loppujäähdyttelyksi. Sen suurin päätös kehysriihessä koski 400 miljoonan euron sopeutustoimia. Niissä ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesti uusista päätöksistä vaan pääasiassa jo aiemmin päätettyjen säästöjen kohdentamisesta sekä korvaamisesta.  

Hallitus kohdentaa säästöistä noin 200 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muun muassa kuntouttava työtoiminta lakkautetaan ja asiakasmaksuja korotetaan. Lisäksi sote-alan järjestöihin kohdistetaan 50 miljoonan avustusleikkaus. Tätä kuitenkin kompensoidaan antamalla hyvinvointialueille 25 miljoonaa jaettavaksi järjestöille. Hallitus on jo ennestään leikannut sote-järjestöjen avustuksista yli kolmanneksen eli 140 miljoonaa euroa. 

Hallitus myös vaikeuttaa tulevan hallituksen sopeutustaakkaa, kun se päätti puolustusmenojen nostosta jo aiemmin päätettyjen päälle. Vuoden 2029 tasolla menot nousevat noin puolella miljardilla eurolla, mihin seuraavan hallituksen on löydettävä rahat. Seuraava hallitus joutuu miettimään myös joidenkin uusien toimien rahoituksen, kun esimerkiksi ammattidiesel tulee voimaan vasta 2028. 

Toisille kenkää, kavereille porkkanaa 

Jäähdyttelyn lisäksi riiheen kuului tihutöitä. Aiemmin päätettyjen sopeutusten lisäksi hallitus teki myös uusia leikkauksia, joilla se rahoittaa niin sanottuja kasvutoimia, kuten korjausrakentamisen tukea ja yrittäjien eläkeuudistusta.  

Tätä varten hallitus leikkaa valtionhallinnosta 60 miljoonaa euroa ensi vuonna. Lisäksi siitä leikataan vuosittain lisää niin, että kumulatiivisesti vuoteen 2030 mennessä määrärahat vähenevät jo miltei 170 miljoonalla. Valtionhallinnostakin on jo aiemmin päätetty leikata lähes 400 miljoonaa euroa. Myös kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta leikataan 60 miljoonaa euroa ja perusväylänpidosta reilu 30 miljoonaa. 

Järjestöihin ja julkishallintoon kohdistuvat leikkaukset heikentävät hyvinvointivaltion kykyä muun muassa tiedontuotantoon, huolelliseen lainvalmisteluun ja kansalaisten tukemiseen kriisissä. Viime kädessä on kyse siitä, että kansalaisten palvelut heikkenevät. Esimerkiksi leikkaukset kunnilta iskevät väistämättä muun muassa kouluihin. Sote-järjestöjen rooli on suuri etenkin ennaltaehkäisevissä palveluissa, joiden leikkaus heijastuu väistämättä julkisten palvelujen tarpeen kasvuun. Muun muassa alentuvan työkyvyn kautta leikkausten haitalliset vaikutukset voivat heijastua koko talouteen.  

Aiemmin ja nyt päätetyt julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset johtavat suoraan jopa tuhansien irtisanomisiin, mikä pahentaa ennestään pahaa työllisyystilannetta. Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä karkaa yhä kauemmas. Edellisen hallituskauden lopusta maaliskuusta 2023 tämän vuoden maaliskuuhun mennessä työllisyys on vähentynyt yli 80 000 henkilöllä.  

Nyt leikkausten aiheuttamat uudet irtisanomiset heikentävät myös kysyntää taloudessa ja vaikeuttavat talouden pitkään toivottua käännettä kunnolliseen kasvuun. Lisäksi uudet sote-asiakasmaksujen korotukset vaikeuttavat monien pienituloisten hoitoon pääsyä ja taloudellista pärjäämistä. Jo viime vuonna jopa puoli miljoonaa asiakasmaksua päätyi ulosottoon.  

Päätösten joukossa on myös toimia, joita voi pitää toimivina tässä taloustilanteessa. Hallitus muun muassa tukee taloyhtiöiden energiaremontteja 110 miljoonalla eurolla tänä ja ensi vuonna. Sen lisäksi esimerkiksi työmatkavähennyksen omavastuuosuutta lasketaan. Sen taso jää tosin edelleen korkeammaksi kuin se oli ennen tätä hallituskautta, koska hallitus nosti sitä aiemmin. Symbolisena eleenä hallitus päätti myös, että valtio palkkaa 500 kesätyöntekijää. 

Hallitus myös kasvattaa kotitalousvähennystä määräaikaisesti elvyttääkseen taloutta. Rahat olisi voinut kohdentaa paremminkin. Muun muassa Valtiontalouden tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ehti jo kritisoida päätöstä kalliiksi ja tehottomaksi. Se myös hyödyttää lähinnä suurituloisia, joilla on varaa isoihin remontteihin. Myös hallituksen päätös yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksista sisältää sudenkuoppansa. 

Hallitus muisti tapansa mukaan myös huipputuloisia veroporkkanalla, kun työsuhdeoptioiden verotusta uudistetaan. Riihimateriaalien mukaan se heikentää julkista taloutta 100 miljoonalla eurolla eli kyse on yksi eilisen suurimmista päätöksistä. Tämä voi aukaista myös mahdollisuuksia verovälttelyyn, mutta sen ratkaisevat uudistuksen yksityiskohdat. Niitä ei vielä eilen julkaistu.

Hallituksen uusista kasvutoimista on turha odottaa suurta pelastusta. Vaikka etenkin energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen tukemista voi pitää perusteltuna nykyisessä taloustilanteessa, syövät samanaikaisesti toteutetut leikkaukset kasvutoimien taloudellista kokonaishyötyä merkittävästi.

Hallituksen viimeisen kehysriihen päätökset ovat siis eräänlaista pieni- ja keskituloisten kuritusmaratonin loppujäähdyttelyä. Aiemmat jättileikkaukset jätetään voimaan ja uusien päätösten myötä talous- ja työllisyystilanne heikkenee edelleen.  

Orpon hallitus uudistaa hyvinvointivaltiosta pahoinvointiyhteiskuntaa 

Hallitus rakensi ohjelmansa vuonna 2023 julkisen talouden sopeutukselle. Se tavoitteli julkisen talouden alijäämän painamista alle yhteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tavoitteesta jäädään kauas. Valtiovarainministeriön (VM) talven ennusteen mukaan alijäämä vuonna 2027 on neljä prosenttia, eikä tilanne riihipäätöksillä todennäköisesti muutu. Suomi joutuikin aiemmin tänä vuonna Euroopan unionin (EU) liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle.  

Viimeistään kehysriihen päätökset osoittavat, ettei hallitukselle ensisijaista ole vahvistaa julkista taloutta. Paljon kritisoitu yhteisöveroale on jäämässä voimaan. Sen on määrä astua voimaan vuoden 2027 alusta.  

Useat asiantuntijat ovatkin pitäneet yhteisöveroalepäätöstä huonona. Se vähentää verotuloja vuosittain lähes miljardilla eurolla eikä ole tehokas keino vauhdittaa talouskasvua. 

Jos hallitukselle olisi ensisijaista vahvistaa julkista taloutta, siltä olisi voinut odottaa täyskäännöstä, etenkin kun eduskuntapuolueet sopivat helmikuussa tavoitteista velkaantumisen hillitsemiseksi. VM laski, että niin kutsuttu velkajarrusopimus edellyttää alustavasti 8–11 miljardin euron sopeutusta vuoteen 2031 mennessä.  

Perumalla yhteisöveronalennuksen hallitus olisi voinut helpottaa seuraavan hallituksen taakkaa. Se jätti kuitenkin sovitun sopeutuksen kokonaan seuraavan hallituksen kontolle. 

Seuraavan hallituksen taakkaa kasvattaa entisestään puolustusmenojen nosto puolella miljardilla vuonna 2029. Vaikka panostukset voi nähdä tässä maailmantilanteessa perusteltuina, myös niiden rahoitus pitäisi ratkaista. Se onnistuisi suurituloisia verottamalla, mutta hallitus toimii päinvastoin.  

Tämä osoittaa, ettei hallitus ole velkaantumis- ja sopeutustavoitteidensa suhteen täysin tosissaan. Yhteisöveronalennuksen jättäminen ennalleen vahvistaisi julkista taloutta merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi uudet julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset. Leikkaukset ovat lisäksi paljon haitallisempia talouden, työllisyyden ja laajemmin yhteiskunnan kannalta.  

Kehysriihen päätökset ovatkin piste hallituskauden talouspolitiikan i:n päälle. Sille tärkeintä on ollut toteuttaa elinkeinoelämän etujärjestöjen toiveita. Suuryritysten ja varakkaiden veronalennukset on priorisoitu kärkeen samalla, kun hyvinvointivaltion etuuksia ja palveluja on ajettu alas.  

Hallituksen toiveissa näyttää olevan siirtymä hyvinvointivaltiosta ”hyvintoimintayhteiskuntaan”, jossa palveluja ja vakuutuksia pahan päivän varalle on tarjolla heille, jotka kykenevät niistä itse maksamaan. Se tarkoittaa yhä useammalle pahoinvointia.  

Jussi Systä vastaa säätiön talouspolitiikan tutkimuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Systä viimeistelee Tampereen yliopistossa poliittisen talouden alan väitöskirjaansa julkisen talouden kestävyyden teorioista.

Kuva: Hallituksen kehysriihi 21.4.2026. Kaisla Kurki, valtioneuvoston kanslia (CC BY 4.0)