Maija Mattila: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin

Tiettyjen alustayritysten liiketoimintamallin ytimessä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Nämä yritykset eivät olisi kannattavia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut raportin ”Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin” (Kalevi Sorsa -säätiö 2019).

Raportti on katsaus alustojen kautta työskentelyn laajuuteen, työntekijöihin ja alustavälitteisen työn ongelmiin työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Katsaus perustuu kysely-, haastattelu- ja tilastotutkimuksiin Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä Mattilan itse tekemään selvitystyöhön.

Työtä ilman työsuhdeturvaa

Maija Mattilan mukaan pelkkä alustavälitteisyys ei itsessään ole todiste työehtojen polkemisesta, koska alustojen kautta tehdään hyvin monenlaisia töitä. Jotkut alustat toimivat henkilöstöyritysten tai -vuokrauspalveluiden tapaan, jolloin ne huolehtivat työnantajavelvoitteiden täyttämisestä. Näin keikkatyöskentelyynkin liittyy työsuhdeturva.

– Jos työ on pelkästään löydetty alustan kautta, käytän siitä nimitystä alustavälitteinen työ. Varsinaisesta alustatyöstä on kyse silloin, kun alusta kontrolloi työn suorittajaa ja työn tekemisen tapaa, mutta teettää työn yrittäjätyönä, Mattila selvittää.

Tällöin työ on pilkottu yksittäisiksi työtehtäviksi ja osa yrittäjäriskistä ulkoistettu työntekijöille.

– Tämä on selkeä ongelma työntekijän oikeuksien kannalta, Mattila sanoo.

Tyypillisesti tällaista työtä teettävät ruokalähetti-, taksivälitys- ja siivouspalvelualustat sekä netissä klikkaustyötä välittävät yhtiöt.

Suuri osa alustoista riippuvaisia

Monet alustayhtiöt markkinoivat niiden kautta työskentelyä vapaudella ja mahdollisuudella hankkia lisäansioita. Maija Mattila huomauttaa kuitenkin, että työntekijöiden mahdollisuudet valita työaikansa on rajattu, jos työtä täytyy tehdä koko ajan riittävän toimeentulon hankkimiseksi. Hän muistuttaa, että Euroopassa noin neljännes alustavälitteistä työtä tekevistä on tässä mielessä alustoista riippuvaisia. Näiden työntekijöiden henkilökohtaiset ja kotitalouden kokonaistulot ovat matalammat kuin alustojen kautta satunnaisesti työskentelevillä.

– Työsuhdeturvan ulottaminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riittäviin sosiaalietuuksiin, Mattila ehdottaa.

Freelancereiden asema vaikea

Alustatalous saattaa tuoda freelancerina työskenteleville uusia työmahdollisuuksia. Mattila ei kuitenkaan pidä internetin työmarkkinoita kultakaivoksena.

– Freelancereiden asema alustataloudessa on vaikea, koska kilpailu on globaalia, Mattila sanoo.

Globaalissa kilpailussa Suomessa asuvien on lähes mahdotonta kilpailla halvemman hintatason maiden kanssa. Parhaiten kilpailussa menestyy niillä aloilla, joilla vaaditaan harvinaista erityistaitoa.

Tärkeimpänä yksittäisenä keinona freelancereiden aseman parantamiseksi Mattila pitää kollektiivisen järjestäytymisen mahdollistamista freelancereille kilpailulainsäädännön sitä estämättä.

Hyvinvointivaltion rahoitus vaakalaudalla

Maija Mattila tähdentää tarvetta huolehtia hyvinvointivaltion rahoituksesta alustatalouden aikakaudella. Perustulo olisi yksilön kannalta ihanteellinen ratkaisu, mutta kielteistä hänen mukaansa on, jos se vähentää työntekijöiden halua järjestäytyä ja vaatia elämiseen riittäviä palkkoja.

– Ajattelen, että yhteiskunnan tehtävä ei ole maksaa yritysten voittoja. Tuottavuuden kasvun on näyttävä työntekijöiden palkoissa ja freelancereiden palkkioissa. Näin myös valtio saa riittävät verotulot hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, Mattila päättää.

Lue raportti tästä (pdf)
Lue raportti Issuussa
English summary (pdf)

Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info(at)sorsafoundation.fi

Kirjoittajasta:

Maija Mattila on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Hän on kaksivuotisessa projektissaan perehtynyt alustojen kautta työskentelyn laajuuteen, työehtoihin ja alustavälitteistä työtä tekevien sosiaaliturvaan. Nyt julkaistava raportti on tämän projektin loppuraportti. Sorsa-säätiö on aiemmin julkaissut Mattilan kaksi aiheeseen liittyvää suppeampaa raporttia, Alustatalouden haasteet työntekijälle ja Alustatalous ei ole jakamistaloutta (välttämättä). Kalevi Sorsa -säätiö on myös julkaissut yhdessä Palvelualojen ammattiliiton PAM:in kanssa tilatun kyselytutkimuksen alustavälitteisen työn laajuudesta Suomessa. Maija Mattila on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori valtio-opista (Tampereen yliopisto, 2017).

Lisätiedot: Maija Mattila, p. 050 575 1338, maija.mattila(at)sorsafoundation.fi