Säätiön työ demokratian vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla on vaikuttavaa
Kalevi Sorsa -säätiö on tukenut demokratiaa Länsi-Balkanilla ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien. Toiminta keskittyy kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen muun muassa kouluttamalla alueen nuoria. Tuore, vuosia 2019–2021 koskeva hankearvio osoittaa, että työ on ollut tuloksellista.
Säätiön toiminta Balkanilla on onnistunut tavoitteessaan
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Pohjois-Makedoniassanuorille koulutuksia poliittisesta vaikuttamisesta. Lisäksi kansalaisyhteiskuntaa tuetaan muun muassa vahvistamalla Länsi-Balkanin yhteiskunnallisten ajatuspajojen yhteistyötä seminaarien ja koulutusten kautta. Työtä tehdään Suomen ulkoministeriön tuella, ja sen tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti.
Vuosien 2019–2021 toimintaa koskeva ulkoinen arviointi valmistui alkuvuodesta. Sen toteutti suomalainen Arvomaatti Oy. Evaluaatiossa keskityttiin erityisesti Albanian ja Bosnia-Hertsegovinan toimintaan, jota toteutetaan yhteistyössä ruotsalaisen Olof Palme International Centerin (OPIC) kanssa.
Evaluaatio osoittaa, että säätiön työ on ollut onnistunutta kaikilla tarkastelluilla mittareilla. Politiikkakoulut edistävät hankkeen tavoitetta eli vakaampaa demokraattista yhteiskuntaa. Hanke on myös vahvistanut paikallisten kumppaneiden mahdollisuuksia ottaa osaa maidensa yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Evaluaatiossa ei ilmennyt olennaisia puutteita tai muutostarpeita.
Miten työmme vahvistaa demokratiaa
Vuosien 2019–2021 aikana Kalevi Sorsa -säätiö on kouluttanut Pohjois-Makedoniassa, Albaniassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa yhteensä noin 200 nuorta demokratiaan, sananvapauteen, vähemmistöjen oikeuksiin ja hyvään hallintoon liittyvistä teemoista.
Nuorten tietotaidon kasvattaminen on tärkeää Länsi-Balkanin maiden demokraattisen kehityksen kannalta, sillä valtioiden demokratia ja kansalaisyhteiskunta on päässyt kehittymään vapaammin varsin lyhyen ajan. Jotta yhteiskunnat voivat kehittyä, tarvitaan kansalaisia, jotka uskovat vaikutusmahdollisuuksiinsa ja sitoutuvat demokraattisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Nuorten ymmärrys demokratiasta on merkityksellistä, kun he vaikuttavat yhteiskuntaan kansalaisina ja tulevaisuuden päättäjinä.
Esimerkiksi Länsi-Balkanin maita vaivaava koulutettujen nuorten maastamuutto on seurausta huonoista tulevaisuudennäkymistä ja vähäisestä uskosta omiin vaikutusmahdollisuuksiin kotimaassa. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana muun muassa Bosnia ja Hertsegovina on menettänyt maastamuuton seurauksena 24 prosenttia kansalaisistaan ja Albania 37 prosenttia.
Nuorten maastamuutto vaikuttaa niin Länsi-Balkanin maiden talouteen kuin demokraattiseen kehitykseen. Nuoria tarvitaan, sillä he ovat tyypillisesti ajamassa yhteiskunnallista muutosta ja kannattavat tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja rauhanrakentamista.
Suomen lähialueiden demokratian tukeminen parantaa myös meidän turvallisuuttamme
Länsi-Balkanin maissa demokratia on heikentynyt viime vuosina. Tästä kertoo muun muassa kansainvälisen demokratiajärjestön International IDEA:n Global State of Democracy 2022-raportti. Taustalla on muun muassa vallan keskittyminen hallituksille, heikko oppositio ja median tilan heikentyminen. Koronapandemia heikensi demokratiaa entisestään kaikkialla maailmassa.
International IDEA:n demokratiaindeksin mukaan alueen maista Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Kosovo ovat kohtalaisesti toimivia demokratioita ja Albania ja Bosnia ja Hertsegovina heikkoja demokratioita. Serbiassa tilanne on huonoin. Se on yksi viidestä Euroopan maasta, jota ei luokitella enää demokratiaksi. Kosovo on alueen edelläkävijä mitä tulee riippumattomaan hallitukseen ja suoriutuu monia Keski-Euroopan maita paremmin.
Demokratian heikentyminen Suomen lähialueilla aiheuttaa turvallisuusuhan myös Suomelle. Sitä korostaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä perin pohjin. Sen seurauksena kehitysavusta, demokratiatuesta ja muusta yhteistyöstä lähialueiden kanssa on tullut entistä tärkeämpää, kun Venäjän vaikutusvallan kasvua halutaan rajata. Sama koskee EU:n laajentumista Länsi-Balkanille, mikä tulisikin nähdä koko Euroopan vakautta edistävänä työkaluna, etenkin, kun Kiina ja Venäjä pyrkivät aktiivisesti kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella.
Tukemalla demokratiaa tuetaankin myös rauhaa, sillä demokraattiset, ihmisoikeuksia kunnioittavat valtiot ovat vähemmän alttiita konflikteille. Toivottavasti tämä muistetaan myös Säätytalolla, missä päätetään Suomen kehitysyhteistyön tulevien vuosien rahoituksesta.