Suomen tulisi tukea Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyttä kuten se tuki Baltian maita

Kalevi Sorsa -säätiö on tukenut demokratiaa Länsi-Balkanilla jo vuodesta 2008. Samalla haluamme nostaa alueen näkökulmaa myös eurooppalaiseen keskusteluun. Tässä artikkelissa serbialaisen Academy for Democratic Development -ajatuspajan johtaja Balša Božović kirjoittaa siitä, miksi Suomen tulisi ottaa aktiivinen rooli Länsi-Balkanin maiden EU-integraation tukemisessa. Božović katsoo, että Suomi voisi tukea niitä samaan tapaan kuin se tuki Baltian maita niiden tavoitellessa EU-jäsenyyttä 1990-luvulla.

Venäjä on osoittanut, että se pystyy aiheuttamaan levottomuuksia Länsi-Balkanilla 

Ukrainan ja Lähi-idän konfliktit ovat korostaneet Euroopan haavoittuvuuksia. Uudet olosuhteet vaativat, että Euroopan Unioni (EU) uudistaa sisäisiä rakenteitaan ja ylläpitää rooliaan rauhan, demokratian ja vapauden tukijana mantereella.  

Muuttuneessa geopoliittisessa ympäristössä vaikuttaa siltä, että EU:lla ei ole tarpeeksi vaikutusvaltaa Ukrainan täysimittaiseksi puolustamiseksi tai taisteluiden lopettamiseksi Lähi-idässä. Ukrainaa pitää toki tukea, mutta EU:lla on samalla mahdollisuus ratkaista ongelmia omassa välittömässä naapurustossaan eli Länsi-Balkanilla.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monimutkaistanut tilannetta Länsi-Balkanilla entisestään. Venäjä on osoittanut kykenevänsä estämään alueen EU-integraation etenemisen, luomaan epävakautta ja pelottelemaan Eurooppaa mahdollisella ”toisen rintaman” avaamisella Länsi-Balkanilla.  

Vaikka Venäjä ei pysty aiheuttamaan täysimittaista sotaa Länsi-Balkanilla, on sillä yhteyksiä esimerkiksi Pohjois-Kosovon levottomuuksiin, kuten Banjskan terrori-iskuun. Tällaisella toiminnalla Venäjä on osoittanut EU:lle ja sen länsimaisille liittolaisille, että se vaikuttaa alueella aktiivisesti ja tuhoisasti.  

Venäjän vaikutusvalta alueella kanavoituu pääasiassa Serbian presidentti Aleksandar Vučićin hallinnon kautta. Vučićin ja Valko-Venäjän hallinnot erottuvat Euroopassa sillä, että ne ovat kieltäytyneet sovittamaan ulko- ja turvallisuus­politiikkaansa EU:n vaatimuksiin. Ukrainan sodan keskellä Putin on palkinnut serbialaisia virkamiehiä niin sanotusta sotilaallisesta ja ulkopoliittisesta puolueettomuudesta, mikä käytännössä hyödyttää vain Moskovaa.  

Serbia ja Valko-Venäjä ovat Euroopan ainoina maita, jotka eivät ole asettaneet pakotteita Venäjälle. Sen sijaan ne ovat syventäneet yhteistyötään Venäjän kanssa aina siitä lähtien, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa. Näin Venäjä estää Serbian EU-integraatiota. Samalla se on laajentanut vaikutusvaltaansa Pohjois-Kosovoon, Montenegroon, Bosnia ja Hertsegovinaan ja jopa Pohjois-Makedoniaan.  

Vaatiiko tämä Serbian eristämistä? Ei. Tulisiko Länsi-Balkanin positiiviset ponnistelut demokratian ja oikeusvaltion edistämiseksi sivuuttaa? Ehdottomasti ei. Mitkä tahansa länsimaisten kumppaneiden laiminlyönnit, olivat ne sitten osittaisia tai täydellisiä, vahvistavat ainoastaan Venäjän vaikutusvaltaa ja heikentävät alueen rauhaa.  

Pohjoismaat voisivat auttaa Länsi-Balkanin haasteiden ratkaisussa 

Olisi ensiarvoisen tärkeää, että EU ottaisi vakavammin kuuden Länsi-Balkanin valtion poliittisen epävakauden. EU:n on varmistettava, että sillä on vaikutusvaltaa alueella. Unionin on osoitettava, että sen rakenteet toimivat ja että se kykenee laajentumaan Länsi-Balkanille menestyksekkäästi. Se vahvistaisi merkittävästi EU:n uskottavuutta alueella. Jotta EU:sta tulisi uskottava globaali voima, on sen ensin osoitettava, että se kykenee toimimaan tehokkaasti lähialueillaan.  

Olisi tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot kantaisivat osansa Länsi-Balkanin maiden eurooppalaisessa integraatiossa. Jäsenvaltioiden on myös osoitettava tukensa EU:n pyrkimykselle edistää rauhaa ja vakautta Euroopassa. On yleisesti tunnustettu ja tiedossa, että nykyinen EU:n laajentumismalli ei ole toiminut ja se on menettänyt uskottavuutensa. Laajentuminen edellyttävää uudistunutta lähestymistapaa ja siihen tarvitaan erityisesti jäsenmaiden apua. Siksi niin kutsuttua Baltian mallia EU:n laajentumisessa tulisi harkita.  

Viro, Latvia ja Liettua aloittivat EU-jäsenyysprosessinsa 1990-luvulla. Tuolloin kolme pohjoismaista jäsenvaltiota, Tanska, Ruotsi ja Suomi, tarjosivat Baltian maiden virkamiehille koulutuksia, avustivat lainsäädännön harmonisoinnissa, instituutioiden rakentamisessa sekä tarvittavien päätöksentekomenettelyjen luomisessa. Ne myös auttoivat Baltian maita kommunikoinnissa EU:n instituutioiden kanssa. Tätä lähestymistapaa on pidetty onnistuneimpana esimerkkinä EU:n laajentumisesta koko sen historiassa tai ainakin vuoden 2004 jälkeen.  

Pohjoismaiden puolueeton asema puoltaa Baltian mallin soveltamista Länsi-Balkanilla. Esimerkiksi suurimpien jäsenvaltioiden tai naapurimaiden rooli olisi ongelmallinen, sillä niillä on poliittisia intressejä Länsi-Balkanilla. Se voisi horjuttaa luottamusta alueen kansalaisissa. Siksi kuusi EU:n jäsenmaata – Suomi, Tanska, Ruotsi, Irlanti, Alankomaat ja Viro – olisivat olla erinomaisia kumppaneita. Nämä maat ovat vakaita demokratioita, joilla ei ole erityisiä poliittisia intressejä Länsi-Balkanilla. Lisäksi ne ovat vahvasti sitoutuneita EU:hun.  

Suomella voi olla kokoaan suurempi merkitys Länsi-Balkanin maille 

Suomi voi vakaana demokratiana tarjota hyvää esimerkkiä, mutta Suomella on myös muita avuja. Suomi voi olla merkittävä Länsi-Balkanille ennen kaikkea siksi, että sillä on laaja kokemus venäläisten vaikutuksen torjunnasta. Se on Länsi-Balkanin maiden ja erityisesti Serbian suurin haavoittuvuus.  

Kroatialainen professori ja maan entinen ulkoministeri Vesna Pusić ehdotti Baltian mallin soveltamista Länsi-Balkanin maihin ensimmäisen kerran kansainvälisessä PLENUM-konferenssissa Zagrebissa vuonna 2022. Hän korosti, että Serbia tulisi ympäröidä menestystarinoilla Venäjän vaikutusvallan torjumiseksi. Siksi onnistunut kokemus EU:n laajentumisesta itään vuoteen 2030 mennessä auttaisi palauttamaan EU:n uskottavuutta, mikä on erityisen tärkeää Ukrainalle, Georgialle, Moldovalle ja Länsi-Balkanin maille. 

Montenegro on pienestä koostaan ja taloudestaan huolimatta valmis EU-jäsenyyteen. Venäjämieliset ryhmät aiheuttavat siellä kuitenkin toistuvasti poliittisia kriisejä, jotka laukaistaan Serbian avustuksella. Kriisien pyrkimyksenä on katkaista maan eurooppalainen polku.  

Suomi voi tukea yhdessä Tanskan, Ruotsin, Irlannin, Viron ja Alankomaiden kanssa Länsi-Balkanin maita niiden demokraattisissa uudistuksissa ja integraatiossa EU:in. Tuki symboloisi myös Euroopan paluuta Länsi-Balkanille. 

Serbiassa on merkittävä Eurooppa-myönteinen oppositio ja yhteiskunnallinen tarve päästä eroon vuosikymmeniä kestäneestä Venäjän vaikutusvallasta. Siksi se tarvitsee Suomen kaltaisia vahvoja ja määrätietoisia kumppaneita, jotta se voi palata takaisin eurooppalaisten arvojen pariin. Baltian malli voi toimia keskeisenä välineenä koko alueen eurooppalaistamisessa, varmistaen rauhan ja vakauden koko Kaakkois-Euroopassa.  

Balša Božović on serbialaisen Academy for Democratic Development ajatuspajan puheenjohtaja. ADD edistää vuoropuhelun kulttuuria ja demokraattisten prosessien kehittämistä politiikkatoimien kautta. Božović on aiemmin toiminut Serbian parlamentin jäsenenä usean vuoden ajan sekä Belgradin kaupunginvaltuutettuna.