Raportti: EU-kandidaattimaiden demokratiaa voitaisiin edistää sen asteittaisella arvioinnilla 

EU-komissio arvioi hakijamaiden demokratian toimivuutta vuosittain. Belgradissa toimiva European Policy Centre (CEP) -ajatuspaja tuo raportissaan esiin nykyisen arviointimenetelmän ongelmat ja ehdottaa parannuksia. Raportti on toteutettu osana Kalevi Sorsa -säätiön demokratiahanketta Länsi-Balkanilla.

EU:n jäseneksi pyrkivien maiden on täytettävä vuonna 1993 määritellyt Kööpenhaminan kriteerit, jotta ne voivat liittyä unioniin. Hakijamailla on siis oltava vakaa demokratia, oikeusvaltio, toimiva markkinatalous sekä kyky omaksua ja toimeenpanna EU:n lainsäädäntöä.  

Yksi keskeisimmistä kriteereistä on demokratian toimivuus. Se edellyttää vapaiden vaalien lisäksi riippumattomia oikeuslaitoksia sekä toimivia demokraattisia instituutioita, kuten parlamenttia ja kansalaisyhteiskuntaa. Demokratian keskeisenä arviointivälineenä käytetään FoDI-asteikkoa (Functioning of Democratic Institutions). Sen avulla arvioidaan demokraattisten instituutioiden toimivuutta.  

Komissio arvioi vuosittain maiden valmiutta EU-jäsenyyteen asteikolla yhdestä viiteen: 1 merkitsee valmiuden alkuvaihetta ja 5 erittäin korkeaa valmiustasoa. Demokraattisten instituutioiden toimivuudessa (FoDI) tätä arviointiasteikkoa ei kuitenkaan käytetä. 

Towards Better Monitoring of Democracy In the Western Balkansraportissa kirjoittajat Miloš Pavković ja Dorđe Dimitrov ehdottavat, että myös FoDI-arvioinnissa otettaisiin käyttöön sama asteikko, jotta demokraattisten instituutioiden valmiustaso voitaisiin arvioida samalla tavalla kuin muitakin keskeisiä osa-alueita.  

Raportti esittää, että maa voisi edetä kohti jäsenyyttä, kun se saavuttaisi vähintään tason 4. CEP:in laskelmien mukaan Länsi-Balkanin maat sijoittuvat tällä hetkellä arvosanojen 3 ja 4 välille, mikä osoittaa, että niillä on edelleen merkittäviä haasteita täyttää jäsenyysvaatimukset. Mailta edellytetään siis parannuksia ennen kuin ne ovat valmiita liittymään unioniin.  

Nykyisessä arviointimallissa on olennaisia puutteita 

Raportti tuo esiin vakavia puutteita nykyisessä FoDI:n arviointimallissa, joka nojaa liiaksi sääntöpohjaisuuteen eikä tarkastele riittävästi demokraattisten instituutioiden käytännön toimivuutta. Tämän seurauksena monissa hakijamaissa muodolliset vaatimukset saattavat täyttyä, mutta maiden todellinen demokratiakehitys jää huomioimatta. 

Erityisen ongelmalliseksi raportti nostaa arvioinnin epäjohdonmukaisuuden maiden välillä. Esimerkiksi turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden valvontaa arvioidaan vain osassa hakijamaista, vaikka tämä on olennainen osa oikeusvaltiota. Valvonnan puute tarkoittaa, että turvallisuuspalvelut voivat toimia ilman riittävää demokraattista kontrollia, mikä vaarantaa kansalaisten oikeudet ja vallan tasapainon. Tällaista valvontaa pitäisi tarkastella yhtenäisillä kriteereillä kaikissa maissa, mutta tällä hetkellä se ei ole systemaattisesti mukana arvioinneissa. 

Raportti kritisoi myös EU:n kyvyttömyyttä erottaa kriittiset politiikkaelementit vähemmän tärkeistä, mikä tekee arvioista hajanaisia ja tehottomia. 

Esimerkiksi Serbiassa korruption vastaisia lakeja on kyllä säädetty, mutta niiden heikko toimeenpano ja oikeuslaitoksen riippumattomuus uhkaavat vakavasti demokratian kehitystä. Pelkkä lainsäädännön hyväksyminen ei riitä, vaan sillä täytyy olla todellisia vaikutuksia. Maassa on ilmennyt myös vakavia puutteita vaalien vapaudessa ja oikeudenmukaisuudessa, mikä johtuu muun muassa hallitsevien puolueiden niiden kannatusta suuremmasta valta-asemasta ja median riippumattomuuden puutteesta. 

Kosovossa kehitys on pysähtynyt erityisesti demokratian ydinelementtien, kuten vapaan ja oikeudenmukaisen vaalijärjestelmän, poliittisen osallistumisen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen osalta.  

Pohjois-Makedoniassa on puolestaan saavutettu merkittäviä edistysaskeleita lainsäädännössä ja muodollisissa rakenteissa, mutta oikeuslaitoksen riippumattomuus on edelleen vakava ongelma. Vaikka EU-raportit tunnustavat maan kehityksen, ne eivät analysoi riittävästi, miten oikeusjärjestelmä toimii käytännössä ja miten poliittinen painostus vaikuttaa sen toimintaan. 

Edellä mainitut esimerkit kertovat, miten demokratian todelliset ongelmat jäävät nykyisessä arviointimenetelmässä helposti vaille ansaitsemaansa huomiota. Siksi se antaa liian positiivisen kuvan demokratian tilasta. Ongelmat johtuvat siitä, että raportit eivät ole vertailukelpoisia, koska kaikissa maissa ei arvioida samoja asioita. Lisäksi demokraattisten instituutioiden käytännön toimivuutta ei tarkastella riittävän syvällisesti, mikä hämärtää kokonaiskuvaa maiden todellisesta kehityksestä. 

Miten arviointia voitaisiin kehittää? 

Raportti esittää konkreettisia muutosehdotuksia FoDI-arviointimenetelmien parantamiseksi myös uuden demokratian toimivuutta koskevan numeerisen arvioinnin lisäksi. Yksi keskeisimmistä suosituksista on arviointien yhdenmukaistaminen, jotta kaikissa hakijamaissa tarkasteltaisiin samoja demokratian osa-alueita. Kansalliset erityispiirteet ja kontekstit tulisi kuitenkin ottaa myös huomioon. Raportissa ehdotetaan myös, että arvioinnissa keskityttäisiin enemmän demokraattisten instituutioiden käytännön toiminnan arviointiin pelkän lainsäädännön sijaan. 

Bosnia ja Hertsegovina toimii positiivisena esimerkkinä siitä, kuinka selkeämmät kriteerit ja avoimempi arviointiprosessi ovat vauhdittaneet demokratian kehitystä. Maan FoDI-arvosana nousi CEP:n laskelmissa yli kolmen, kun EU-ehdokasmaan status vuonna 2023 edellytti maalta merkittäviä demokratiauudistuksia. Konkreettiset ja selkeästi määritellyt reformit nostivat demokratian tason muiden alueen maiden tasolle. 

FoDI-arvioinnissa tulisi raportin mukaan painottaa kriittisiä demokratian osa-alueita, kuten vapaiden vaalien toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan asemaa sen sijaan että arvioinnissa keskitytään liiaksi teknisiin yksityiskohtiin. Esimerkiksi Montenegrossa median vapautta koskevat ongelmat, kuten poliittinen painostus ja omistuksen keskittyminen, jäävät usein piiloon, vaikka ne heikentävät demokratian toimivuutta. 

On myös tärkeää kehittää raportointimenetelmiä lisäämällä selkeitä kvantitatiivisia mittareita, kuten erillisiä arvioita vaalien oikeudenmukaisuudesta ja oikeuslaitoksen toimivuudesta. Tämä auttaisi tekemään maiden demokratiakehityksen edistymisestä ja vertailusta selkeämpää ja vertailukelpoisempaa. Näin arviot tarjoaisivat tarkempaa tietoa siitä, missä ongelmat piilevät. 

Kalevi Sorsa -säätiö on tukenut demokratiaa Länsi-Balkanilla paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa vuodesta 2008 alkaen. Hanke toimii Suomen ulkoministeriön rahoituksella.

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter