Vihreä humahdus voi muuttaa energiajärjestelmän vähäpäästöiseksi odotettua nopeammin 

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan kiihtyvä investointikustannusten lasku voi muuttaa energiantuotannon vähähiiliseksi yllättävän nopeasti. Tulevaisuudessa energia tuotetaan pääosin aurinko- ja tuulivoimalla sähköksi, mikä muuttaa energiajärjestelmän rakennetta. Raportin mukaan aaltoina etenevä energiajärjestelmän murros vaatii suunnitelmallista päätöksentekoa.

Ekologisen siirtymän asiantuntija FT Janne M. Korhosen kirjoittama raportti tarkastelee vihreän siirtymän vaatimia muutoksia energiajärjestelmään, sekä arvioi käynnissä olevan muutoksen nopeutta tuoreiden tutkimus- ja tilastoaineistojen pohjalta. Lisäksi raportissa kuvataan, miltä Suomen tuleva energiajärjestelmä todennäköisesti näyttää. 

– Sarjatuotanto laskee uusien energiatekniikoiden investointikustannuksia, mikä puolestaan lisää niiden kysyntää. Edelleen kiihtyvä tuotanto voi muodostaa pyörteen, joka painaa kustannuksia entistä alemmas. Enne tällaisesta vihreästä humahduksesta on nähty aurinkovoimassa, jonka tuotanto on kasvanut ennustettua nopeammin jo parinkymmenen vuoden ajan, Korhonen toteaa. 

Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuonna 2021 esittämät optimistiset tavoitteet aurinkopaneelien ja akkujen tuotannosta vuodelle 2030 ylittyvät jo tänä vuonna, seitsemän vuotta etuajassa. Raportin laskelmien mukaan globaali aurinkosähkön tuotanto voi pian kasvaa joka vuosi jopa tuhannella terawattitunnilla, mikä vastaa yli kolmannesta maailman vuosittaisesta ydinsähkön tuotannosta. 

– Tuotannon kasvun perusteella voidaan laskea, että aurinkosähkön tuotantokustannukset todennäköisesti puolittuvat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Optimistisimmissa skenaarioissa hinta laskee jopa neljäsosaan, Korhonen sanoo.  

Suomi poikkeaa raportin mukaan muusta maailmasta siinä, että täällä lähivuosien energiantuotannon kasvu syntyy ennen muuta tuulivoimasta. 

– Tuulivoimasta tulee jo päätettyjen investointien ansiosta Suomen tärkein sähkön lähde noin kolmen vuoden päästä. Edes korkojen noususta ja kysynnän epävarmuudesta johtuva investointien tilapäinen pysähtyminen ei pysäytä sitä. Myös valtion kannattaa vauhdittaa muutosta. Muuten esimerkiksi sähköä vaativat vetyinvestoinnit voivat karata muualle, Korhonen arvioi. 

Vihreän siirtymän tiellä myös esteitä 

Raportin mukaan uusi fossiilittomaan sähköön nojaava energiajärjestelmä edellyttää energiantuotannon, siirron, varastoinnin ja käytön parempaa koordinaatiota. Tämä johtuu erityisesti siitä, että sähköä ei pysty varastoimaan samaan tapaan kuin fossiilisia polttoaineita.  

– Sähkönsiirron, varastoinnin ja kysynnän säätelyn pullonkaulat voivat hidastaa energiasiirtymää. Jos kyse olisi vain sähköntuotannon kasvattamisesta, tuuli- ja aurinkosähkön yhteenlaskettu tuotanto voisi ylittää maailman nykyisen sähköntuotannon jo vuonna 2030, Korhonen arvioi. 

Korhosen mukaan pullonkaulat kannattaa ratkaista, jotta tuotannon nopeasta kasvusta päästään hyötymään nopeammin. Vihreän humahduksen vauhdittaminen säästäisi välivaiheen turhia investointikustannuksia ja vähentäisi sekä ilmaston lämpenemisestä että fossiilisten polttoaineiden tuottajamaista aiheutuvia riskejä. 

– Muutos tapahtuu aalloissa tekniikan kehittyessä, mutta yritykset suunnittelevat investointejaan vuosikymmeniksi. Nopeiden muutosten seuraukset voivat myös yllättää. Siksi valtionhallintoon tarvittaisiin poikkihallinnollinen yksikkö, joka kykenisi suunnittelemaan ratkaisuja markkinoiden pullonkaulojen purkamiseksi. Näin myös energiamurroksen vaikutusten oikeuden­mukaisuus voidaan varmistaa, Korhonen summaa. 

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa-säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hankkeeseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Riihi säätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. 

Lisätiedot:

Janne M. Korhonen 

041 5018481 

Janne.korhonen@sorsafoundation.fi 

Selainversio raportista löytyy täältä.

Julkaisun kuvioiden data on ladattavissa Excel-tiedostona.

Tällä laskurilla voidaan laskea erilaisten sähköä ja lämpöä tuottavien voimaloiden niin sanottu tasoitettu tuotantokustannus LCOE (Levelized Cost Of Electricity) Excel-tiedostona.

Oppimisvaikutuslaskin Excel-tiedostona.