Heikki Hiilamo puhuu raportin julkaisutilaisuudessa. Kuva

Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen

Koronakriisi kasvattaa hyvinvoinnin vajeita eli sosiaalista velkaa, joka näkyy heikentyneenä toimeentulona, hoitojonoina sairaaloissa, oppimisvajeina kouluissa ja lisääntyvänä psyykkisenä pahoinvointina. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo hahmottelee Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa kriisin aiheuttamia hyvinvoinnin vajeita laajaan tutkimusaineistoon pohjaten. Raportti nostaa esiin kysymyksen, joka määrittää pandemian jälkihoitoa tulevina vuosina: miten ja millä resursseilla valtio voi purkaa kriisin jättämää sosiaalista velkaa?

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

THL:lla ja Helsingin yliopistolla työskentelevä professori Heikki Hiilamo käsittelee Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa pitkään jatkuneen koronakriisin vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Raportissaan ”Koronakriisin sosiaalinen velka: Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?” Hiilamo erittelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla. Vaikka kriisillä on ollut myönteisiäkin vaikutuksia, ovat vaikutukset pääosin hyvinvointia heikentäviä. Ilman korjaavia toimenpiteitä suomalaisten hyvinvointiin saattaa jäädä pitkäkestoisia vaurioita, kuten kävi 1990-luvun lamassa.

Koronapandemiaa on käsitelty pääasiassa terveyden ja talouden näkökulmista. Kriisi onkin vaikuttanut kielteisesti monen suomalaisen taloudelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi työttömyyden, lomautusten ja yritystoiminnan vaikeutumisen kautta. Pitkään jatkuneella kriisillä on kuitenkin paljon laaja-alaisempia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin.

Hyvinvointivaltio toimii historiallisessa kriisissä kuin vakuutusyhtiö – sen odotetaan korjaavan pandemian aiheuttamia vahinkoja. Tarve esimerkiksi terveys-, sosiaali-, opetus- ja mielenterveyspalveluille tulee olemaan suurta. Hiilamo kirjoittaa: ”Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti”.

Poikkeusolot ovat vaikeuttaneet elämää monin tavoin. Hyvinvointia on syytä tarkastella laajasta näkökulmasta, joka huomioi ihmisten toiminnan työssä, kotona, harrastuksissa, ihmissuhteissa, erilaisissa yhteisöissä sekä viime kädessä yksilön henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.

”Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin”, Heikki Hiilamo toteaa. Myös Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen korostaa pitkän aikavälin näkemystä: ”Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä. Toimimalla nyt voimme estää eriarvoisuuden lisääntymistä ja pahoinvointia. Vaihtoehtoisesti voimme jättää sosiaalisen velan hoitamatta, jolloin maksettavana on muutaman vuoden päästä entistä suurempi lasku”.

Julkaisu kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Julkaisutilaisuuden tallenne löytyy Youtubesta.

Lisätietoja:

Heikki Hiilamo, professori, THL & Helsingin yliopisto, heikki.hiilamo@helsinki.fi

Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 380 1432