2000 merkkiä tutkimuksesta: Tuoreesta maavertailusta risuja Suomen tulonjakojärjestelmälle

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Journal of European Social Policy -julkaisussa Kyriacou et. al. (2018) vertailevat 28 länsimaata tulonjakojärjestelmien tehokkuutta aikavälillä 1995–2010. Tehokkuutta mitataan tutkimuksessa fiskaalisesti. Paperissa tarkastellaan tulonjakoa tasaavien tulonsiirtojen ja verotuksen (panos) yhteyttä keskeisiin tuloeromittareihin (tuotos), kuten gini-kertoimeen, ja hyödynnetään tästä saatua maakohtaista tehokkuusrankingia.

Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia. Hallinnon laatu ja sosiaalinen pääoma (mitattuna luottamus -ja koulutusindikaattoreilla) vaikuttavat eniten siihen, että tuloerot kaventuvat tehokkaammin Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Myös maan väestön pieni koko, korkea työttömyys, suuri ikääntyvän väestön osuus ja etninen homogeenisuus yhdistettiin tutkimuksessa korkeaan tulonjakojärjestelmän tehokkuuteen.

Miten Suomi pärjäsi tulonjakojärjestelmän tehokkuusvertailussa yli ajan? Suomen ranking-sijoitus on vaihdellut 1. sijan (1995) ja 11. sijan (2005) välillä. Tuoreimpien vuoden 2010 tietojen mukaan Suomi päätyi sijalle 8. Vuonna 2010 Suomen edelle sijoittuivat kaikki Pohjoismaat, joista tehokkain oli Ruotsi neljännellä sijalla. Kaikista tehokkain oli Irlanti, joka paransi sijoitustaan 11 pykälällä vuodesta 2005 vuoteen 2010.

Suomen tulonjakojärjestelmän tehokkuuden heikkeneminen verrattuna Pohjoismaihin on hyvin huolestuttavaa. Huomio lienee syytä kiinnittää niihin tulonjakojärjestelmän tehokkuutta selittäviin tekijöihin, joihin yhteiskuntapolitiikalla voidaan suoraan vaikuttaa. Näitä olivat tutkimuksen mukaan sosiaalinen pääoma ja hallinnon laatu. Suomen osalta voidaan ajatella, ettei 90-luvun puolivälistä alkaen harjoitettu yhteiskuntapolitiikka ole täysin onnistunutta näissä suhteissa. Lisäksi pitäisi katsoa mitä sijoitustaan huomattavasti parantaneet maat, kuten Irlanti, ovat tehneet. Näistä voisi saada hyvää oppia toimeentuloturvan ja verotuksen uudistushankkeisiin eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta.

Lue lisää aiheesta:

Heikki Hiilamo (2017): 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi. Kalevi Sorsa -säätiö

Ari-Matti Näätänen

vt. tutkimuspäällikkö

2000 merkkiä tutkimuksesta -blogisarjassa törmäytetään viimeaikaisimpia tutkimustuloksia yhteen ajankohtaisten keskusteluaiheiden kanssa. Näin ollen huomion saavat Suomea tavalla tai toisella käsittelevät tutkimuspaperit, jotka ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin tiheän seulan. Sarja on saanut inspiraation Mikko Majanderin 1000 merkkiä politiikasta -kirjoituksista.