Pormestarivaali ei selitä SDP:n tulosta Helsingissä
SDP:n kuntavaalitulos on kaksijakoinen. Pääkaupungissa Helsingissä tuli huomattava vaalitappio, mutta jos Helsinki jätetään pois, SDP oli suurin puolue koko muussa Suomessa.
Mitä Helsingissä sitten tapahtui? Helsingin kuntavaaliasetelma oli vahvasti pormestarivaalin sävyttämä. Mahdollisesti tämän siivittämänä Jan Vapaavuori keräsikin historiallisen suuren äänisaaliin. Pormestarivaalia onkin jo käytetty selityksenä historiallisen huonolle vaalitulokselle Helsingissä. Tämä on houkutteleva selitys, mutta kun tarkistellaan vaalitulosta ja lähihistorian trendejä, löytyy myös monia muita tekijöitä kuin pormestarivaali.
Jos pormestarivaalia tarkistellaan kärkiehdokkaiden henkilövaalina, Vapaavuori oli ylivoimainen, mutta hänen takanaan oli ennakkoasetelmia tasaisempaa. SDP:n pormestariehdokas Tuula Haatainen sai 7 428 ääntä, mikä on verrannollinen Vihreiden Anni Sinnemäen 8 854 ääneen. Kokoomuksen Jan Vapaavuori sai historiallisen suuren äänimäärän 29 547. SDP:n pormestariehdokas oli siis varsin uskottavasti kisaamassa kakkostilasta Vapaavuoren takana.
Entä listat pormestariehdokkaiden lisäksi? Kaaviossa on Helsingin kolmen suurimman kuntapuolueen kärkiehdokkaiden äänimäärät. Kaaviosta on jätetty pois edellä mainitut pormestariehdokkaat, sillä Vapaavuoren poikkeuksellinen äänisaalis peittää eroja alleen. Kaavio siis alkaa SDP:n osalta Eero Heinäluomasta, Kokoomuksella Jaana Pelkosesta ja Vihreillä Emma Karista, viimeisenä näkyvillä ovat ehdokkaat, jotka sijoittuivat omilla listoillaan sijalle 50.
Tämä kertoo SDP:n tuloksesta karua kieltä. Listan terävin kärki pärjäsi ennakko-odotuksiin nähden hyvin, mutta välittömästi kärkiehdokkaiden takana alkaa syntyä eroa Kokoomukseen ja Vihreisiin. Pudotus on jyrkkä ja syvä.
Osaltaan Vapaavuoren valtavaa äänisaalista voitaneen selittää sillä, että hän on vetänyt puoleensa äänestäjiä myös muiden puolueiden kannattajista, mukaan lukien SDP. Se voi osaltaan selittää miksi SDP:n kärjen takana ”hartia” on kapeampi kuin Kokoomuksella ja Vihreillä. Mutta oletettavaa on, että Vapaavuoren imuvaikutus on ollut suuri myös Kokoomuksen omissa joukoissa.
Miten tämä vertautuu historiaan? Kun tarkistellaan SDP:n viimeaikaisia tuloksia Helsingin kunnallisissa vaaleissa, havaitaan, että tämänkertaisessa pormestarivaalissa listan kärki menestyi selvästi paremmin kuin kolmella edellisellä kerralla. Kuitenkin koko loppulista, alkaen sijoilta 3-4 menestyi myös SDP:n omia aikaisempia listoja huonommin. Pudotus kärjen ja hännän välillä oli syvempi ja jyrkempi kuin aikaisemmin.
Vaikuttaa siltä, että SDP onnistui mobilisoimaan ja kanavoimaan ääniä pormestariehdokaalleen. Tämä saattaa olla jopa merkki onnistuneesta pormestarikampanjasta. Mutta tuliko se muun listan menestyksen kustannuksella? Mikäli omien ehdokkaiden äänet kanavoituivat listan kärkeen, ei tätä onnistuttu kompensoimaan houkuttelemalla uusia äänestäjiä aukkoa täyttämään.
Kun tarkistellaan listojen keräämiä äänimääriä, voidaan havaita, että ne ovat trendionmaisesti pienenemään päin. SDP:n absoluuttinen äänimäärä Helsingissä on pienentynyt vuodesta 2004 lähtien, siitäkin huolimatta, että kaupungin asukasmäärä on kasvanut ja annettujen äänien määrä on lisääntynyt. Samalla ajanjaksolla Kokoomus ja Vihreät ovat onnistuneet kasvattamaan absoluuttista äänimääräänsä, kuten seuraavista kuvaajista käy ilmi.
Tämä on erittäin huolestuttava kehityssuunta.
Helsinkiläiset myös äänestävät aktiivisesti. Kunta- ja kunnallisvaaleissa Helsingin äänestysaktiivisuus on pyörinyt noin 60% tuntumassa aikavälillä 2004-2017. Paitsi absoluuttinen äänimäärä, myös SDP:n suhteellinen ääniosuus on tarkasteluajanjaksolla ollut trendinomaisessa laskussa. Kokoomuksen ääniosuus on pysynyt silmämääräisesti paikoillaan ja Vihreät ovat onnistuneet kasvattamaan omaa suhteellista ääniosuuttaan.
Niiden, jotka vaaleista yhteenvetoja ja johtopäätöksiä vaalituloksesta tekevät, olisi hyvä selvittää huolella nämä trendit. SDP:n Helsingin kuntavaalituloksissa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä jo ennen vuoden 2017 pormestarivaalia. Selittäviä tekijöitä on siis muitakin kuin pormestarikisa. Pormestariehdokkaiden vaalituloksen valossa näyttää siltä, että SDP:n pormestariehdokas pärjäsi kisassa niin hyvin kuin Vapaavuoren varjossa kukaan vain pystyi. SDP oli kykenevä mobilisoimaan ääniä omalle pormestariehdokkaalleen miltei yhtä paljon kuin Vihreät omalleen. Näin siitäkin huolimatta, että näiden puolueiden kokonaisäänimäärissä oli hyvin huomattava ero. Yksi selittävä tekijä saattaa olla, että osa SDP:tä perinteisesti äänestävistä on kohdentanut äänensä pormestariehdokkaalle listan kärjessä.
Tätä mahdollista äänien uudelleenkohdennusta ei kuitenkaan ole onnistuttu kompensoimaan houkuttelemalla uusia äänestäjiä. Vaikka Helsingissä väkiluku kasvaa ja äänestysaktiivisuus on korkea, SDP:n kannatusindikaattorit ovat laskusuuntaiset. Miksi näin on, miksi uusi väki ei virtaa SDP:hen samalla tavalla kuin Helsingin muihin valtapuolueisiin? Se on tuhannen taalan kysymys, jonka arvo vain nousee sitä mukaa kun Vihreiden marssi etenee paitsi Helsingissä, myös Jyväskylässä, Tampereella ja muissa yliopistokaupungeissa.
Samuli Sinisalo, MA
Sinisalo työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä Makedonian demokratiatukihankkeen hankevastaavana. Koulutukseltaan hän on kehitystalouden maisteri.
Kuvaajat: Samuli Sinisalo, Aineisto: Tilastokeskus ja Oikeusministeriö