Pystyykö kuntalain uudistus vahvistamaan demokratiaa?
Valmisteilla olevasta kuntauudistuksesta julkisuudessa keskusteltaessa on keskitytty pääsääntöisesti kuntien rakenneuudistuksesta (erityisesti pakkoliitoksista) ja kuntien tehtävien määrästä kinasteluun. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuntalain kokonaisuudistus.
Osallistuin viime viikolla kuntalain kokonaisuudistuksen demokratiajaoston kuulemistilaisuuteen, joka oli suunnattu kunnille, järjestöille ja tutkijoille. Kuntalain uudistuksen yhtenä tavoitteena on demokratian vahvistaminen. Kannatettava tavoite, mutta päällimmäiseksi mieleeni jäivät kuitenkin lain mahdolliset ongelmakohdat.
Uusien lakipykälien joukossa on paljon hyviä ideoita kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämiseksi. Uusi kuntalaki ehdottaa mm. kunnanosademokratian vahvistamista, mikä voi kuntaliitoksien yhteydessä olla hyvinkin tarpeellista. Ongelmana on, että tämänhetkinen muotoilu uudistuksien kohdalta on kirjoitettu pääosin mahdollistavaan muotoon. Kunnat toki ovat erilaisia, ja on hyvä että laki joustaa paikallisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaan, kunnan itsehallintoa kunnioittaen.
Vaarana on, että kun uudistukset eivät ole velvoittavia, pykälät uhkaavat jäädä kauniiksi sanahelinäksi. Kuntatalouksien ollessa jo valmiiksi ahtaalla, voidaan kuvitella että vapaaehtoiset kustannuserät eivät tule olemaan kunnissa kovin haluttuja. Siten osallistumismahdollisuudet voivat kunnittain poiketa toisistaan paljonkin.
Laki vaatii, että kunnanvaltuustot ottavat huomioon kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, mutta loppu on melko tulkinnanvaraista. Riippuu kunnasta, että mitä toimenpide-ehdotuksia ne ottavat käyttöön, ja miten niiden kautta välittyvä kuntalaisten tahto vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi riittääkö kuntalaisten kuuleminen (ja miten se tapahtuu?) ja pitäisikö vaikuttamistoimielimillä, jotka eivät ole virallisia kunnan toimielimiä, olla päätösvaltaakin?
Kummallista oikeastaan on, että demokratian vahvistaminen (lue: kuntien tehtävien lisääminen) on osana samaa kuntauudistusta, jossa toisaalla on tehtävänä nimenomaan karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Tässä poliittisessa ilmapiirissä olisi varmasti vaikea saada läpi päätöksiä, mitkä lisäisivät kunnan tehtäviä ja senkään takia pykäliä ei varmasti ole voitu kirjoittaa velvoittavaan muotoon.
Osallistumista halutaan lisätä mutta kaikki ylimääräinen maksaa. Tahdon lisäksi kovin monella kunnalla tuskin tulee olemaan varaa asukasraatien ja neuvoa-antavien kunnallisten kansanäänestysten järjestämiseen, tai harkinnanvaraisten alueellisten toimielimien tai esim. vammaisneuvostojen pystyttämiseen.
Muutoksia ei tietenkään ole vielä lyöty lukkoon ja niiden sisältöön voi vielä vaikuttaa. Kuntalain muutosehdotukset lähtevät lausuntokierrokselle loppukeväästä, ja hallituksen esitys eduskunnalle on suunnitteilla syksyksi. Uusi kuntalaki tulisi voimaan 2015.