Suomalaiset ajatuspajat ovat kaukana kansainvälisestä kärjestä

Yliopistojen tapaan maailmalla rankataan myös think tankeja. Anglosaksit ja muut suuret maat johtavat, mutta suomalaiset näyttäisivät jäävän jälkeen myös skandinaavisista ajatuspajoista.

SUOMESSA ON JO TOTUTTU seuraamaan silmä tarkkana, kuinka maan yliopistot pärjäävät ja sijoittuvat kansainvälisillä ranking-listoilla. Vastaavaa ”kilpailukykyvertailua” harrastetaan nykyään alalla kuin alalla, eivätkä ajatushautomot ja -pajat, eli niin sanotut think tankit, ole poikkeus tästä trendistä.

Alan arvovaltaisin auktoriteetti lienee Global Go To Think Tank Index, jota University of Pennsylvania on julkaissut vuodesta 2007 lähtien. Mukaan kartoitukseen mahtuvat resursseiltaan monenlaiset tutkimuslaitokset aina joitain yliopistollisia erityisinstituutteja myöten, joten vertailun yhteismitallisuutta on vaikea arvioida.

Vaan oma kiinnostavuutensa on näinkin tuloksilla, joista tuoreimmat ovat tammikuulta. Vuoden 2015 ykköseksi julistettiin Brookings Institution (USA), kuten sillä on ollut tapana. Myös muut mitalisijat ovat aika lailla vakiintuneet Chatham Houselle (UK) ja Carnegie Endowment for International Peacelle (USA).

Yhdysvaltalaisten ja brittipajojen lisäksi kärkitusinaan ylsi ainoastaan Belgiassa kotipesäänsä pitävä Bruegel (5.), jota rahoittavat EU:n jäsenmaat ja monet kansainväliset korporaatiot ja instituutiot.

Skandinavian ajatuspajat sijoittuvat hyvin, lippulaivoinaan Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRI (sijalla 22.), Tanskan ja Norjan ulkopoliittiset instituutit DIIS (37.) ja NUPI (56.) sekä Oslon rauhantutkimuksen instituutti PRIO (61.). Myös Ruotsin elinkeinoelämän ylläpitämä Timbro (91.) rankataan ennen Suomen ulkopoliittista instituuttia (151.).

ARVIOINTIA HARJOITETAAN MYÖS alakohtaisesti. Ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden kategoriassa SIPRI, NUPI, PRIO ja DIIS erottuvat edelleen, mutta nyt myös Ruotsin ulkopoliittinen instituutti (48.) kiilaa Suomen UPIn (73.) edelle. Puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden sarjassa taas nousevat mukaan alan tutkimuskeskukset Kööpenhaminasta (19.) ja Ruotsista (106.).

Kansainvälisen kehitysyhteistyön puolella Skandinaviasta listataan sadan joukkoon DIISin, NUPIn ja SIPPRIn lisäksi norjalaiset Senter for utvikling og miljø (47.) ja Chr. Michelsen instituutti (68.), Uppsalassa toimiva Pohjoismainen Afrikka-instituutti (60.) ja Tanskasta Baltic Development Forum (78.).

Suomi putoaa melkein kokonaan kuvasta, kun Helsingissä sijaitsevaa YK:n yliopiston WIDERiä (17.) ei oikein kehtaa omaksi lukea. Aalto-yliopiston suojista sentään löytyy valopilkuksi Water and Development Research Group (63.).

Elinkeinoelämän valtuuskuntakin tosin mainitaan (103.), ja kansainvälisen talouden kategoriassa EVA kipuaa sijalle 55. Kotimaisen talouden puolella taas Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA (59.) noteerataan jopa kaikkien skandinaavisten pajojen edelle.

GLOBAALI VERTAILU KOVIN epäsuhtaisten toimijoiden välillä ei ole ongelmatonta, mutta Pennsylvanian yliopiston think tank ja kansalaisyhteiskunta -ohjelma on paneutunut ajatuspajojen maailmaan yli 25 vuotta. Menetelmät ranking-raportin laatimiseenkin ovat hioutuneet jo vuosikymmenen ajan.

Think tankeja lasketaan maailmassa olevan yli 6 800, joista yhdysvaltalaisia on 1 835, kun koko Eurooppa yltää 1 770 ajatuspajaan – kärkimaina Britannia (288), Saksa (195) ja Ranska (180). Aasia on ollut kovassa kasvussa Kiinan (435) ja Intian (280) johdolla.

Ruotsissa toimii Pennsylvanian indexin mukaan tällä hetkellä 77 ajatuspajaa, Tanskassa 41, Suomessa 28, Norjassa 15 ja Islannissa 7. Uusia syntyy ja vanhoja hiipuu, mutta kaikkinensa määrät ovat pysyneet koko lailla vakaina.

On selvää, että vaikuttavuus ei korreloi suoraan putiikkien määrään, vaan päinvastoin se syntyy mieluummin pitkäjänteisellä työllä. Kenties myös voimien keskittämisellä, jos kohta heterogeenisyys ja uudistumiskyky, ennakkoluuloton avoimuus ja monimuotoisuus ovat koko think tank -kentän elinvoiman ja virikkeellisyyden ehto.

Suomen näkökulmasta herättää ihmetystä, että se on Pennsylvanian yliopiston raportissa siirretty vuonna 2014 alueellisissa jaoissa Keski- ja Itä-Euroopan ryhmittymään, jossa kaikki muut ovat entisiä kommunistimaita. Aikaisemmin Suomi sai muiden Pohjoismaiden tavoin olla Länsi-Eurooppaa.

Niinpä Suomen ulkopoliittinen instituutti rankataan ristiriitaisesti erikseen sekä Keski- ja Itä-Euroopan (41.) että Länsi-Euroopan kategoriassa (84.), edellisessä muun muassa Baltian ja jälkimmäisessä Skandinavian maiden kanssa kilpaillen. Ratkaisu ei ole omiaan lisäämään luottamusta raportin ymmärrykseen pienten maiden luonteesta ja toiminnasta.

POLIITTISIIN PUOLUEISIIN KYTKEYTYVIEN ajatuspajojen rankingia dominoivat Saksan mahtavat säätiöt, jotka kristillisdemokraatit ovat ristineet Konrad Adenauerin ja Hanns Seidelin, sosiaalidemokraatit Friedrich Ebertin, vihreät Heinrich Böllin, liberaalit Friedrich Naumannin ja vasemmisto Rosa Luxemburgin mukaan.

Kun Suomessa kuulee joskus vieroksuttavan Kalevi Sorsa -säätiötä ajatuspajan nimenä, niin harva taitaa huomata, että se kantaa parhaita (länsi)eurooppalaisia traditioita. Kollegoita löytyy muun muassa Itävallan Karl Renner ja Belgian Emile Vandervelde -instituutista, Ranskan Jean Jaurés ja Hollannin Wiardi Beckman -säätiöstä, Ruotsin Olof Palme -keskuksesta ja niin edelleen.

Pohjoismaista poliittistaustaisten ajatuspajojen listalla mainitaan vain Ruotsin liberaalien Bertel Ohlininstitutet (32.). Kalevi Sorsa -säätiössä ei kuitenkaan tarvitse ripotella tuhkaa päälle, vaan hyvillä mielin voidaan iloita sekä Friedrich Ebert Stiftungin (2.) että Foundation for European Progressive Studiesin (7.) menestyksestä.

FESin kanssa on jatkuvaa yhteistyötä, niin suoraan Berliinin kuin sen Tukholmassa sijaitsevan Pohjolan toimiston kanssa. Sen tuloksena järjestetään vuosittain Helsingissä yleisölle avoimia laatuseminaareja ja toisaalta osallistutaan saksalaisisäntien kokoamiin keskusteluihin keskeisistä eurooppalaisista tulevaisuuden kysymyksistä.

Sama pätee FEPSiin, joka itse asiassa on yleiseurooppalainen think tank. Se koostuu kansallisten ajatuspajojen verkostosta ja luo edellytyksiä niiden rajat ylittävälle toiminnalle. Kalevi Sorsa -säätiö on ollut tässä yhteistyössä alusta lähtien aktiivinen ja siten osaltaan kontribuoinut FEPSin menestykseen.

Pennsylvanian yliopiston ranking kannustaa toki tähtäämään kansainväliseen tunnustukseen myös omalla nimellä, sillä siinä riittää kategorioita ajatuspajoille, jotka ponnistavat pienilläkin resursseilla. Tässä sopii onnitella Suomessa hyvin läpilyönyttä Liberaa, joka noteerataan sijalle 60. sarjassa Think Tank to Watch.