Kehysriihivinkit maailmantalouden epävarmuuteen 

Maailmantaloudessa vallitsee poikkeuksellinen epävarmuus. Luottamus Yhdysvaltoihin on murentunut, kun Donald Trump on lätkinyt lähes kaikille maille massiivisia tullimaksuja – ja sen jälkeen perääntynyt niistä. Samaan aikaan Suomessa hallitus valmistuu ensi viikon puoliväliriiheensä. Talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä käy kirjoituksessaan läpi taloustilannetta ja sitä, miten epävarmuutta voitaisiin taklata riihen talouspäätöksillä.

Petteri Orpon hallitus valmistautuu puoliväliriiheensä tilanteessa, jossa talouden taantuma on pidentynyt. Suomen talous supistui viime vuonna viimeaikaisten arvioiden mukaan aavistuksen, 0,1–0,2 prosenttia. Viime vuoden lopulla kasvu kuitenkin näytti käynnistyvän. Talouden ennustelaitokset ovat alkuvuodesta olleet yhtä mieltä siitä, että kasvu käynnistyy tänä vuonna.  

Kasvun suuruusluokan osalta näkemykset eroavat jonkin verran. Suomen pankki ennustaa vuoden 2025 kasvuksi 0,8 prosenttia ja Pellervon taloustutkimus 0,6 prosenttia. Etlan ennusteessa talous kasvaa tänä vuonna jo 1,2 prosenttia ja Laboren mukaan päästään jopa 1,4 prosentin kasvulukemiin. Valtiovarainministeriön kevään ennustetta ei ole vielä julkaistu, mutta joulukuussa se ennusti vuodelle 2025 1,6 prosentin kasvua. 

Kun Labore julkaisi ennusteensa 3.4, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli juuri ilmoittanut uusista tullimaksuista. Euroopan unionille (EU) Trump aikoi lätkäistä 20 prosentin yleisen tullimaksun. Tätä ennen hän oli jo asettanut tullimaksut teräkselle, alumiinille ja autoille. Jo seuraavalla viikolla hän kuitenkin perääntyi uusissa tulleissaan asettamalla ne tauolle 90 päiväksi, jonka aikana sovelletaan 10 prosentin tullimaksua.  

Tätä ennen EU ehti ilmoittaa 20 prosentin vastatulleista Yhdysvalloille. Trumpin päätöksen jälkeen nekin asetettiin 90 päiväksi tauolle, vaikka nämä vastatullit olivat vastaus aiempiin teräksen ja alumiinin ja autojen tulleihin. 

Uusia tullimaksuja ei ehditty huomioida Laboren ennusteessa, kuten ei muissakaan jo julkaistuissa ennusteissa. Toteutuessaan ne voisivat hidastaa kasvua merkittävästi, Laboren ennustepäällikön mukaan noin 0,5–1,0 prosenttiyksikköä. Toisin sanoen jopa kaksi kolmasosaa ennustetusta kasvusta voisi kuihtua pois. Valtiovarainministeriössä laaditaan ennusteeseen parhaillaan kahta skenaariota: kauppasodalla ja ilman. 

Tullimaksut ovat vain tuorein esimerkki maailmantaloutta uhkaavista epävarmuustekijöistä. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan ennennäkemätön epävarmuus varjostaa koko maailman taloutta. Sen vuoksi PTT ennustaakin tälle vuodelle puolet pienempää kasvua kuin Labore tai Etla. Äskettäin myös OP-ryhmä laski tämän vuoden kasvuennustettaan lähes puolella 1,7 prosentista tasan yhteen prosenttiin.  

Tilanne saattaa muuttua, jos Trump perääntyy tullimaksuissaan pysyvästi ja Saksan uuden hallituksen investointisuunnitelmat toteutuvat. Toisaalta sekään ei vielä takaa kasvun käynnistymistä. Trump on kärjistänyt tilannetta, mutta epävarmuutta on nähty ennenkin. Kasvun käynnistymistä ennustettiin aiemmin jo vuodelle 2024, mutta ennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin.  

Kotimarkkinakysynnän rooli korostuu 

Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä oli viime vuoden tammi-elokuussa 9,5 prosenttia. Se oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Suurilla tullimaksuilla olisi siis epäilemättä vientiä heikentävä vaikutus. EU:n asettamat vastatullit taas heikentäisivät kuluttajien ostovoimaa ja nostaisivat myös vientiyritysten välituotteiden hintoja. Lopputuloksena olisi yleinen talouden hidastuminen ja elintason lasku. 

Tullien ohella huolestuttavaa on yleinen epävarmuus, joka Trumpin epäluottamusta herättävästä politiikasta seuraa. Investointipäätöksiä on vaikeaa tehdä, jos niiden tuotto riippuu hallinnon oikuista. Poukkoileva ja ilmeisen osaamaton politiikka saattaa uhata jopa dollarin asemaa maailman keskeisimpänä reservivaluuttana.  

Looginen johtopäätös Yhdysvaltojen vetäytymisestä olisi EU:n oman tuotannon sekä sen edellytyksenä olevan kulutuksen ja ostovoiman vahvistaminen. Kyse on samasta asiasta kuin Ukrainan puolustamisessa: Euroopan tulee saavuttaa strateginen autonomia suhteessa Yhdysvaltoihin, kun sen tuen varaan ei voi enää laskea.

Tämä tarkoittaa suurempaa roolia EU:n sisämarkkinoille. EU:n sisäistä kysyntää tulee lisätä. Lisäksi taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista on syytä vähentää, koska riippuvaisuuksia voidaan hyödyntää kiristystoimiin. Trump on jo osoittanut valmiutta tällaisiin kosto- ja kiristystoimenpiteisiin. Hän toivoo, että maat neuvottelevat tullimaksuista yksitellen Yhdysvaltojen kanssa, jotta voi tehdä itselleen edullisimmat diilit. Tällaiseen ei tule suostua.  

Sen sijaan EU:n tulee harkita myös muita toimia, jotka hyödyttävät Euroopan taloutta ja samalla kannustavat Trumpia takaisin yhteistyöhön. Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti viime viikolla, että EU:n voisi käynnistää erityisesti amerikkalaisten digijättien palveluihin kohdistuvan digiveron valmistelun.  

Sopeutusta kannattaa harkita uudelleen 

Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen, jota tavoitellaan sopeutuksilla. Hallitus itse puhuu yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta, mutta tosiasiallisesti se on toistaiseksi vain noin puolet siitä – silti puhutaan isoista summista. Hallitus valmistautuu paraikaa ensi viikon puoliväliriiheensä, jossa saatetaan nähdä uusia leikkauspäätöksiä. Puoliväliriihen pääteema on kuitenkin talouskasvu, jonka vauhdittamiseksi etsitään riihessä keinoja. Elinkeinoelämän järjestöt ovat riihen alla kaapanneet kasvukeskustelun ehdotuksillaan lähinnä suuryrityksille ja rikkailla kohdistuvista veronalennuksista. 

Ne eivät kuitenkaan olisi tehokas keino kasvun vauhdittamiseksi. Sen sijaan hallituksen kannattaisi pikemmin harkita aiempien pienituloisiin kohdistuneiden leikkaustensa ja veronkorotusten perumista. Se voisi vahvistaa kotimaista kysyntää, mikä auttaisi, jos vienti ja investoinnit eivät vedä. Tullimaksujen ja yleisen epävarmuuden aiheuttamaan talouslaskuun tulisi vastata vahvistamalla kotimarkkinoita koko Euroopassa. Myös Euroopan sisäinen vienti saadaan vetämään vahvistamalla kunkin maan kotimaista kysyntää.  

Sopeutukseen nojaavan vientivetoisen kasvun tavoittelusta tulisi Suomessakin pyrkiä enemmän kotimaista kysyntää hyödyntävään kasvuun. Näin voitaisiin vähentää myös eriarvoisuutta sen ohella, että oltaisiin vähemmän riippuvaisia Trumpin kaltaisista ailahtelevista johtajista. 

Leikkausten perumista kannattaa harkita siksikin, että hallituksen leikkaukset saattavat hyvinkin olla syynä Suomen taantuman syventymiseen. Pahimmillaan sopeutus syö kasvun eväät pidemmäksi aikaa. Uuden talousajattelun keskuksen alkuviikosta julkaiseman raportin mukaan hallituksen sopeutus saattaa supistaa bruttokansantuotetta selvästi aiempia arvioita enemmän. Oikaisemalla ennusteiden oletuksia uusien tutkimusten mukaisiksi sopeutus voi joissain tapauksissa syödä paitsi kasvun, myös heikentää velkasuhdetta.

Jussi Systä vastaa säätiön talouspolitiikan tutkimuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Systä viimeistelee Tampereen yliopistossa poliittisen talouden alan väitöskirjaansa julkisen talouden kestävyyden teorioista.

Kuva: AP